tag:blogger.com,1999:blog-43518333182513081592024-02-07T21:19:39.722+02:00Kirjailijan päiväkirjaAnita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.comBlogger69125tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-20735414015094543422019-07-06T12:06:00.000+03:002019-07-07T12:27:52.503+03:00 Maggie Nelsonin Argonautit, kirja sateenkaarirakkaudesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSa6w56P8m5Hk2mDQ928nN4hD75cTfF9Q9bYXaWS6eZ3NZLw9xBZzzxdqc1Y0swJYngYviG2jXwQTmzMTzUJNCm-ZLPuKZhyZMUnPhD9MbJo7eHm0KESkTYNXrRxluwsIzCSoNNL4ACZrs/s1600/440px-Lorenzo_Costa_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="386" data-original-width="440" height="560" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSa6w56P8m5Hk2mDQ928nN4hD75cTfF9Q9bYXaWS6eZ3NZLw9xBZzzxdqc1Y0swJYngYviG2jXwQTmzMTzUJNCm-ZLPuKZhyZMUnPhD9MbJo7eHm0KESkTYNXrRxluwsIzCSoNNL4ACZrs/s640/440px-Lorenzo_Costa_001.jpg" width="640" /></a></div>
Lorenzo Costa (n.1500-1530). Argonautit ja Argo-laiva matkalla Kolkhiiseen</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828;"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">MAGGIE NELSON (s. 1973) on yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija, esseisti ja tutkija, joka asuu Los Angelesissa. Kirjoittamisen ohella hän opettaa luovaa kirjoittamista California Institute of the Artsissa. </span></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828;">Hän on kirjoittanut viisi tietokirjaa ja neljä runokokoelmaa. Hän on väitellyt </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828;"> </span><span style="color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: start;"><span style="background-color: #eeeff1;">heteronormatiivisuudesta 1950-60 -lukujen New Yorkin abstraktissa taiteessa, kerrotaan Wikipediassa. Minun muistikirjani mukaan hänen väitöskirjansa nimi oli</span></span></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: start;"><span style="background-color: #eeeff1;"> </span></span></span><i style="color: #001828; font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;">Performance of Intimacy</i><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">(Yksityisen esittäminen). Ohjaajana oli feministiprofessori Christine Crosby, joka opetti sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimusta, ja oli käyttänyt elämänsä "identiteetin monimutkaistamiseen ja dekonstruoimiseen." Nelson sanoo tarkoittavansa esittämisellä kirjoittamista, "joka dramatisoi ne tavat, joilla <i>me olemme toisiamme varten tai toistemme ansiosta</i>." </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Argonautit</b> (</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">suom.</span><b style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kaijamari Sivill, Kustantamo S&S, Helsinki 2018) </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">on kirja rakkaudesta. Kirja alkaa raflaavasti. Minäkertoja muistelee ensimmäistä panoa lokakuussa vuonna 2007 Harryn poikamiesboksissa. "Sängyn vieressä sinulla oli Molloy - ja hämärässä suihkukopissa kasa dildoja," hän kirjoittaa. Luovan kirjoittamisen opettaja tietää miten herätetään lukijan uteliaisuus ja vedetään hänet mukaan. Sivumennen sanoen Molloy on Beckettin romaanihenkilö, minun muistini mukaan liikkumaton, ehkä rampa mies, joka oli oudon fiksoitunut kuolleeseen äitiinsä.</span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kirjan seuraavassa kappaleessa minäkertoja kertoo "sinälle" siis Harrylle, että "ennen kuin tapasimme olin omistanut elämäni Wittgensteinin lauseelle, jonka mukaan se mitä ei voi ilmaista, sisältyy - ilmaisemattomaan! - ilmaisuun. Paradoksaalisesti se kertoo, aivan kirjaimellisesti, </span><i style="color: #001828; font-family: Times, "Times New Roman", serif; font-size: x-large; text-align: start;">miksi kirjoitan </i><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">tai miten kykenen jatkamaan kirjoittamista." ( s.7)</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Tässä vaiheessa ymmärrän, että on kysymys älykköromaanista. Mutta sivulla 23 m</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">inulle valkenee, että ei olekaan kysymys romaanista, vaan romaaninmittaista esseestä, jonka puhuja on</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> kirjoittaja eikä fiktiivinen "minäkertoja". </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kirja kuuluu kirjastoluokituksen mukaan</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Amerikan englanninkielisen kirjallisuuden historian ja tutkimuksen luokka. Luokittelija on varmaan raapinut päätään, kun on pohtinut mihin luokkaan sijoittaisi Nelsonin kirjan. </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Harry on virallisesti nainen, mutta on muuttumassa mieheksi. Häneltä leikataan rinnat ja hän saa testosteroni-hoitoa. Samanaikaisesti kirjoittaja odottaa lasta ja on muuttumassa "luonnolliseksi naiseksi". Hän viittaa Aretha Franklinin lauluun "You make me feel like a natural woman", ja kirjoittaa itsensä asemoimisesta johonkin identiteettiin, vaikka "luonnolliseksi naiseksi." Hän kirjoittaa raskaudesta ja synnyttämisestä. </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kuusikymmentäluvulla ne olisivat olleet banaaleja aiheita, joista ei kannattanut kirjoittaa. Ajan kirjallisuutta hallitsi miehen ääni.</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kuinka toisin ja paremmin asiat ovatkaan 2010-luvulla! Nelson kertoo, miten odottavaan äitiin suhtaudutaan Amerikassa. S</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">otilashenkilöt tekevät hänelle kunniaa lentokentällä, kun hän paarustaa ison vatsansa kanssa ohitse. </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kaikkialla häntä autetaan, hänen laukkujaan kannetaan portaissa, niitä nostetaan junan laukkuhyllylle. Mutta minä pyörryin täydessä raitiovaunussa, kun odotin ensimmäistä lastani. Suomessa ei ollut siihen aikaan tapana antaa kenellekään paikkaa julkisissa kulkuneuvoissa. Se oli saavutettu </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> etu, josta ei luovuttu. Saattaa olla vieläkin.</span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Nelson kirjoittaa äiti-lapsi-suhteesta ennen synnytystä, "veren, lapsiveden ja äänen kuplasta" ja sanoo: "</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Minulla ei ole minkäänlaista</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> halua irrottautua omasta kuplastani. Mutta siinä on ansa: <i>en </i></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i> </i></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i>voi</i> pitää lasta sylissä samalla kun kirjoitan." Miten hän tarkoittaa? minä ihmettelen. K</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">un kirjoitin,</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> pidin vauvaa sylissä kunnes se alkoi painaa liikaa reisiäni noin kolmen neljän kuukauden ikäisenä. Ja </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">hän kirjoittaa äiti-lapsi-suhteesta synnyttämisen jälkeen, maidon nousemisesta rintoihin ja imettämisen eroottisuudesta, seksuaalituntemuksista, nautinnosta. " Kyseessä on rakkaussuhde. [...] Minulla on vauvani, vauvallani on minut," Mutta hän kirjoittaa myös miten rasittavaa on olla vauvan äiti, Yökausien valvomisen jälkeen hänellä oli toistuva näky, että joku oli iskenyt Iggy-vauvan päähän saksenpuolikkaat. Hän </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> pelkäsi että hänellä on synnyttämisen jälkeinen masennus eikä hän voinut kertoa Harrylle saksinäkyä. Miten tuttua! Minä pelkäsin synnyttämisen jälkeen aivan irrationaalisesti saksia ja veitsiä. En uskaltanut leikata vauvan kynsiä enkä puhunut ahdistuksestani kenellekään, ettei minua luultaisi hulluksi ja lastenhuolto veisi vauvan minulta. </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Jossain yhteydessä hän kirjoittaa, että lapset eivät ole erityisen kiinnostavia. "Kiinnostavaa on kuitenkin se, että huolimatta siitä tylsistyttävästä pitkäveteisyydestä, jota lasten kasvattaminen 95-prosenttisesti on, me yhä yhä edelleen hankimme lapsia," Muistan miten tylsää oli istua hiekkalaatikon reunalla kaitsemassa taaperoikäistä, ja olen sataprosenttisesti samaa mieltä hänen kanssaan. </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lukemista häiritsi hieman sukupuolitutkimuksen sanasto, jota Nelson käytti. Onneksi on olemassa <a href="https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/">Setan sateenkaarisanasto</a>, josta selvisi että CIS tarkoittaa, että "</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cis-sukupuolisia." QUEER </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> on identiteetti, joka tarkoittaa, ettei ihminen halua määrittää omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan. MUUNSUKUPUOLINEN on jo varmaan kaikille niin tuttu sana, ettei sen merkitystä tarvitse katsoa sanakirjasta.</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lukuprosessini oli katkeilevaa. Samanaikaisesti Argonauttien kanssa luin Lucia Berlinin <b>Siivoojan käsikirjaa</b> 1 ja 2, kuuntelin Rachel Cuskin <b>Ääriviivoja </b>ja kävin muistikirjassani keskustelua Nelsonin kirjan kanssa. Olin joistakin asioista eri, joistakin </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">samaa mieltä. En esimerkiksi </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> hyväksynyt, kun hän kirjoitti, että surrealisti André Bretonin "heteroromantiikkaa on vaikea niellä," mutta luin ihastuneena, kun hän kirjoitti inhonneensa aina Hamletin misogyynistä murjotusta äidin uuden avioliiton takia. Ja tunsin hänet sielunsukulaisekseni, kun hän tunnusti:" Suurin osa siitä mitä kirjoitan, tuntuu minusta huonolta, ja sen tähden on vaikea tietää, mitkä ajatukset tuntuivat huonoilta siksi, että ne ovat ansiokkaita, ja mitkä siksi, että eivät ole."</span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Nelson pohtii kirjoittamistaan ja toteaa , että hänen häpeällinen salaisuutensa on aina ollut, että kirjoittaminen käsittelee häntä itseään. Mutta henkilökohtaisen julkistaminen sosiaalisen median tyyliin ei ole hänen heiniään. "Pahin painajaiseni on välitön, puntaroimaton digitaalinen itsensä paljastaminen."[...] "Onneksi raitistuin ennen kuin sain wifin."</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Perin tuttua minulle on myös hänen epäröintinsä tekeillä olevan kirjan suhteen: " Jo tämän kirjan kirjoittaminen saattaa olla väärin. Olen kuullut monen puhuvan säälivästi lapsista joiden vanhemmat ovat kirjoittaneet heistä, kun he ovat olleet pieniä." </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Mutta miksi rakkaudesta kertovan kirjan nimi on Argonautit? Argonauttien tarina Argo-laivasta on aika hurja. Jason lähti viidenkymmenen miehen kanssa hakemaan kultaista taljaa Kolkhiista. Hän oli rakentanut </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> jonkun jumalattaren avulla ( ehkä Pallas Athenen) Argo-laivan, joka oli saanut jumalattarelta sellaisen taikavoiman, että se selvisi kaikista myrskyistä ja jopa Skyllasta ja Kharybdiksesta ehjänä. Kolkhiiissa asui Medeia, joka rakastui Jasoniin, auttoi häntä ryöstämään kultaisen taljan, meni naimisiin ja sai lapsia hänen kanssaan ja tappoi lapset, kun Jason petti hänet. Jason sai prinsessansa, mutta hänelle kävi lopulta huonosti. Argo-laivasta putosi hirsi hänen päähänsä ja tappoi hänet. </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="background-color: #eeeff1;">Minulle jäi kirjasta sellainen käsitys , että Argo-laiva symbolisoi parisuhdetta, joka uusiutuu aina kun sanoo kumppanilleen " Minä rakastan sinua." Korjatkaa jos muistan väärin. Nelson oli saanut vertauskuvan kirjasta <b>Barthes on Barthes, </b>jossa Barthes<b> </b>kertoo, että argonautit uudistivat osa osalta jokaisen osan Argo-laivasta niin että se oli lopulta kokonaan uusi laiva, mutta nimi ja muoto pysyivät samana. En löytänyt tällaista yksityiskohtaa Laroussen suuresta mytologia-ensyklopediasta, en myöskään Robert Gravesin </span></span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">T<b>he Greek Myths </b>-teoksesta. Todennäköisesti Barthesilla on ollut jokin muu myyttikirja käytössään. Joka tapauksessa ajatus rakkauden uudistumisesta kielen voimalla on kaunis eikä sen pitäisi olla outo suomalaisillekaan, joiden kansalliseepos Kalevala ylistää sanan voimaa.</span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Olin jonottanut Argonautteja kuukausikaupalla kirjastosta. </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Harmittaa, että se piti palauttaa enkä ehtinyt lukea sitä toiseen kertaan. Varasin kirjan uudestaan. Jonossa ennen minua oli runsaat 450 ihmistä, mikä hämmästytti minua. </span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Ihmiset eivät ole lakanneet lukemasta, he lukevat jopa Argonauttien kaltaisia esseemäisiä kirjoja, eivätkä vain dekkareita ja perinteellisiä juoniromaaneja "pertsoja."</span><span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Olisi kiinnostavaa saada tietoa kirjastojen lainaustilastoista eikä vain kirjakauppojen myyntitilastoista, jotka kertovat ostajista, mutta eivät lukijoista. Kiinnostavaa olisi myös tietää, miten lehtiarvostelut vaikuttavat yksittäisten kirjojen lainausmäärien kasvuun. Minulla on kokemusta vain omista kirjoistani. Hesarin arvostelut ovat vaikuttaneet yllättävän paljon niiden lainaukseen. </span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lisäys: Maggie Nelson kertoo Argonauteista London Reviewin kirjakaupassa:</span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=s-Yxhc2nNxo&fbclid=IwAR08eFykhjrt-0TkAiwBAbHBsGeDbhWlLvJ4X6T1bdVtdcZWwpNuUEyaCrQ">https://www.youtube.com/watch?v=s-Yxhc2nNxo&fbclid=IwAR08eFykhjrt-0TkAiwBAbHBsGeDbhWlLvJ4X6T1bdVtdcZWwpNuUEyaCrQ</a></span><br />
<span style="background-color: #eeeff1; color: #001828; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
</div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-70021157256255979582019-04-12T22:24:00.001+03:002019-04-13T12:03:09.937+03:00Taiteen musta kirja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAjybe9UEIwCvUPovaLFMfkMIYHzfaloNxi-zUfiYMYq4QzKp3TcZdQtvGc3s2t8Pu_jLBZq-O_XVFqHCLE8KM-F09D4_GNXPVnRb5GBDCbOg4I-kfRpFpGVsnuXoatwN4nD-kRIgAUyPx/s1600/Kaksi+mustaa+kirjaa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="472" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAjybe9UEIwCvUPovaLFMfkMIYHzfaloNxi-zUfiYMYq4QzKp3TcZdQtvGc3s2t8Pu_jLBZq-O_XVFqHCLE8KM-F09D4_GNXPVnRb5GBDCbOg4I-kfRpFpGVsnuXoatwN4nD-kRIgAUyPx/s640/Kaksi+mustaa+kirjaa.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kaksi kirjaa työpöydälläni: <i>Kommunismin musta kirja</i>. Stépahane Courtois ja työryhmä. Editions Robert Laffont, Paris 1997 ( suom. Kaarina Turtia, Matti Brotherus ja Heikki Eskelinen.WSOY 2003) ja <i>Taiteen musta kirja</i>: Miesten mielivallan historiaa. Arla Kanerva. SKS 2019.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Kommunismin musta kirja</b> alkaa sanoilla: "Joskus on kirjoitettu, että 'historia on ihmisen onnettomuutta tutkiva tiede.' </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">(Sen kirjoitti kirjailija Raymond Queneau vuonna 1979, mikä on mainittu alaviitteessä). </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kirja on painava, siinä on 863 tiheää sivua.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Ranskalainen näkökulma kommunismiin kiinnostaa minua, mutta en ole vielä lukenut kirjaa. Sen sijaan olen kirjoittanut kaksi kirjaa (<b>Musta passi </b>ja <b> Samaa sukua</b>) </span><b style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> siitä miten kommunismi vaikutti ruohonjuuritasolla ihmisten elämään. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kommunismia kesti onneksi vain seitsemänkymmentä vuotta ja vähän päälle.</span><br />
<div>
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Taiteen musta kirja</b></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> alkaa sanoilla: "Lokakuussa 2017 amerikkalaisnäyttelijä Alyssa Milano julkaisi Twitterissä viestin, joka muutti maailman." * </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kirja on viisi kertaa ohuempi kuin </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Kommunismin musta kirja</b></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">. Sivuja on 176, se on </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> vain kapea siivu miesten mielivallan historiaa, joka alkoi luultavasti </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> heti myyttisen Paratiisista karkotuksen jälkeen ellei jo paljon aikaisemmin.</span><br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Koska naisneroja ei ole olemassa, kirja keskittyy miesneroihin jotka ovat tehneet onnettomia naisistaan, lapsistaan ja muista läheisistään. Heitä ovat olleet mm: </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kirjailijat lordi Byron,</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Arthur Rimbaud, Paul Verlaine. August Strindberg, Norman Mailer ja Ilmari Kianto.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Taiteilijat: Tyko Sallinen, Eric Gill ja Pablo Picasso. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Ohjaajat: Alfred Hitchcock, Stanley Kubrick, Roman Polanski ja Jouko Turkka. Sekä hyväksikäytön mahdollistajat: elokuvastudiot, media ja viho viimeisenä Ruotsin Akatemia, joka meni niin sekaisin Kulturprofilenin väärinkäytöksistä, että ei pystynyt jakamaan vuonna 2018 kirjallisuuden Nobel-palkintoa.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">* Twitterviesti oli seuraava: "Jos sinua on seksuaalisesti ahdisteltu tai häiritty, kirjoita 'me too' tähän viestiin."</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Nerojen lapset</b></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Taiteen mustan kirjan</b> lapsikohtalot aiheuttivat minussa lievää ahdistusta. Byron sai tyttären 18-vuotiaan Claire Clairmontin kanssa. ( Mary Shelley, Frankensteinin hirviön luoja, oli Clairen sisarpuoli). Byron ei välittänyt Clairesta eikä liioin heidän tyttärestään Allegrasta, jonka hän erotti äidistä yhdeksän kuukauden ikäisenä.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Hän ei pitänyt tytöstä huolta, vaan antoi hänet milloin kenenkin tuttavansa tai rakastajattarena hoiviin, eikä sallinut tytön äidin käydä katsomassa lastaan. Kun Allegra oli nelivuotias, Byron sijoitti hänet nunnaluostariin. Vuoden kuluttua Allegra sairastui. Nunnat kirjoittivat Byronille ja pyysivät häntä katsomaan tytärtä. Mutta Byron ei tullut( oli varmaankin jokin kirjoitustyö tai rakkausjuttu menneillään) eikä ilmoittanut tytön äidille sairaudesta. Allegra kuoli luostarissa pilkkukuumeeseen näkemättä isäänsä ja äitiään. Vanhoilla päivillään Claire kirjoitti </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">julkaisemattomissa muistelmissaan, että Byron oli hirviö.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Strindberg oli isänä lähes yhtä mahdoton tapaus kuin Byron. Hän ei tavannut tytärtään Kerstiniä kuuteen vuoteen. Kun Kerstin pyysi 13-vuotiaana, että he tapasivat, isä kieltäytyi sillä tekosyyllä että ei missään tapauksessa halunnut nähdä tytön äitiä.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Strindbergiltä jäivät elatusmaksut maksamatta, vaikka hän oli varakas kirjailija. Kun tytär Greta kirjoitti, että rahoja ei ole tullut</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">. Strindberg vastasi hänelle: "Minullakin on oikeus elää! Ja enemmän kuin niillä jotka ansaitsevat kuolla katuojassa siellä! Ja joiden pitäisi kenties päätyä sinne! Jos kykenet kerjäämään, kykenet myös tekemään työtä - -!" Minusta vaikuttaa siltä, että Strindberg rähjäsi tyttärelle sekä huonoa omatuntoaan että saituuttaan.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Entä Picasso? Hänen ainoa avioliitossa syntynyt lapsensa Paolo kuoli alkoholismiin, ja hänen </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> pojanpoikansa Pablito Picasso tappoi itsensä juomalla pullollisen valkaisuainetta. Hänen </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> pojantyttärensä Marina syytti muistelmissa isoisäänsä: "Picasso-virus, jonka uhriksi jouduimme, oli hienovarainen ja lähes huomaamaton. Se oli yhdistelmä petettyjä lupauksia, vallan väärinkäyttöä, nöyryytyksiä, halveksuntaa, ja ennen kaikkea kommunikoimattomuutta." Mutta Marina ymmärsi ( neljäntoista terapiavuoden jälkeen) mistä Picasson tunteettomuus johtui: "Isoisäni ei koskaan pysähtynyt miettimään läheistensä kohtaloa. Ainoa asia, josta hän välitti oli maalaaminen, ja kärsimys tai onni, jota se tuotti." Sama pitää paikkansa pienempien nerojen ja jopa naistaiteilijoidenkin kohdalla.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Lasten solidaarisuus</b></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Ilmari Kianto kannatti vapaata rakkautta, kuten Byron ja Picasso ja moni muukin iso ja pieni neromies. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Hänellä oli naissuhteita limittäin ja lomittain eikä hän ajatellut vapaan rakkauden seurauksia. Ne jäivät naisten kannettaviksi. Lapsia syntyi kaksitoista. Sellaisen liudan elättäminen ei luonnistanut naissankari-isältä, vaan jäi naisten huoleksi.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kanervan mukaan</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kiannon ensimmäisen avioliiton lapset syyttivät isänsä polygamiasta ja naisseikkailuista kotiopettajaa, jonka matkaan Kianto lähti. "Me vietimme onnellisen lapsuuden. Mutta sitten tuli käärme taloon... - - Hän vietteli kohta Ikin, komea pohjalainen, tumma nainen ja takapuoltaan keikutteli aina. - - Ikistä tuli naisten mies - ja meidän koti meni rikki", muisteli Kiannon poika aikuisena.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lasten rakkaus ja solidaarisuus vanhempiaan kohtaan on tavallisesti </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">kestävää lajia, paljon kestävämpää kuin muunlajiset rakkaudet. Ajattelen kirjailija Irja Sallaa, Tyko Sallisen Taju -nimistä </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">tytärtä, joka kirjoitti isänsä kuoleman jälkeen muistelmateoksen <b> </b></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Isä ja minä</b></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">. Isä kuoli vuonna 1955 ja kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1957. Luin kirjan nuorena ja muistiin on jäänyt, että se oli surullinen kirja. Äiti ja isä olivat eronneet, mutta pieni Taju odotti että äiti palaisi kotiin kuten lapset aina toivovat ja odottavat. Kirja päättyi isän kuolemaan.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kritiikki kiitti 50-luvulla Irja Sallan muistelmateosta: "Harvoin lienee kirjallisuudessa isä- ja lapsisuhdetta näin aidosti ja samalla järkyttävästi kuvattu. Ja harvoin lienee suhde ollutkin näin omalaatuinen ja merkittävä." ( Helsingin Sanomat). 2000-luvulla ilmestyi Inka-Marian Laitilan ja Tarja Strandénin elämäkerta <b>Tukaattityttö</b><i> </i>Tyko Sallisen vaimosta Helmi Vartiaisesta.<i> </i>Teos<i> </i> paljasti millainen naisvihaaja ja valehtelija Sallinen oli ollut. Sen julkaisemisen jälkeen Irja Sallan muistelmien antamaa kuvaa lapsuudesta ja isäsuhteesta alettiin </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">kritisoida. Väitettiin että Salla oli värittänyt muistot isästä kauniimmiksi kuin ne olivat, ja että hän oli luonut itselleen onnellisen lapsuuden, jollaista hänellä ei todellisuudessa ollut. Kun luin näitä väitteitä, minua alkoi suututtaa. Miksei Salla olisi saanut muistella pian isänsä kuoleman jälkeen hänen parhaimpia puolia ja käydä sillä tavalla lävitse surua? Hän oli kirjoittanut onnettomasta lapsuudestaan romaanin </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Unissakävijä</b></span><i style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;">, </i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">joka on Liisa-Beata -trilogian viimeinen osaa.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Luin <b>Unissakävijän</b> nuorena ja samaistuin päähenkilö Marjattaan. Fiktion muodossa voi kirjoittaa paljon todemmin siitä millaista oli todellisuus lapsena ja nuorena.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Miksi ahdistuin?</b></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Tunnistin joissakin <b>Taiteen mustan kirjan</b> taiteilija- ja kirjailijahahmoissa isäni ominaisuuksia (Strindbergissä eniten). Hänen näkemyksensä naisten luovuudesta olivat vanhanaikaisesti (J.V.) snellmanilaisia: naisista ei ole kirjailijoiksi, kuvanveistäjiksi, taidemaalareiksi eikä säveltäjiksi, heille soveltuvat esittävät taiteet: laulaminen, lausuminen ja näytteleminen. Naisen tärkein tehtävä oli kodinhoito ja lasten synnyttäminen. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Äitini oli oli onnettomuudeksi taidemaalari, mistä seurasi strindbergiläinen avioliittohelvetti, jota minä ja veljeni jouduimme seuraamaan sivusta. Olimme helpottuneita, kun he lopulta erosivat ja lähtivät omille teilleen, ja me jäimme teini-ikäisinä kotiin pärjäämään yksin.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Aikuisena päätin näyttää isälle, että kyllä minusta on kirjailijaksi, vaikka olenkin vain nainen. Kirjoitin esikoisromaanin <b>Irti</b> ( irti isästä ja miesvallasta). Isä kuoli kolme kuukautta ennen kirjan ilmestymistä. Syyllisyys oli hirvittävä. En päässyt hänestä millään irti, vaikka kirjoitin hänestä romaaneissa <b>Tytär</b>, <b>Johanneksen tunnustukset</b> ja teoksessa <b>Unennäkijän muistelmat.</b><i> </i>En </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> ole päässyt vieläkään irti, koska hän palaa uniin yhä uudelleen. Olen kirjoittanut neljä kirjaa</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> tyttären näkökulmasta. Ehkä minun on kirjoitettava vielä yksi kirja hänen koiransa tai perheen kissan näkökulmasta.</span><i style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kaikesta huolimatta Strindberg on minulle rakas. Kävin 13-vuotiaana katsomassa isäni kanssa Kansallisteatterissa </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Uninäytelmää. </b></span><b style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Muistan vieläkin näytelmästä repliikin: </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">"On sääli ihmistä." Sen kirjoitti Strindberg, mutta en muista kuka sen sanoi.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Lopuksi</b></span><br />
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Minun piti palauttaa <b>Taiteen musta kirja </b></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">kirjastoon, mutta mieltä jäi kaivertamaan takakannessa esitetty kymys: Pitäisikö taideteokset kieltää? Se </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">oli minusta täysin absurdi kysymys. Tarkoittiko se, että niiden taiteilijoiden teokset, jotka ovat kal</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">toinkohdelleet naisia ja laiminlyöneet lapsia, pitäisi sensuroida kirjastoista ja museoista ja elokuvat hävittää. Voi tekopyhyyden ylistystä! </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Mitä jäisi jäljelle? Kevyttä viihdettä ja kiiltokuvia, ehkä. </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
</div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-22470824697398809082019-03-31T18:15:00.000+03:002019-04-02T14:02:23.630+03:00Elämäkerroista ja David Foster Wallacesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmN6xXPG8PqQS8x76mOtgAdPkWnILkpAvVK6Jh88l7dnvFil-0z1jyJatSxz1fU1AxU3lEq7UvoX4Oy1g74ayTuJI3xBJfmgRNrHLtmRXTj_8ExkRKY4sADuWHYa3lMVr3byogAS60nAF3/s1600/Wallace+1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1058" data-original-width="751" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmN6xXPG8PqQS8x76mOtgAdPkWnILkpAvVK6Jh88l7dnvFil-0z1jyJatSxz1fU1AxU3lEq7UvoX4Oy1g74ayTuJI3xBJfmgRNrHLtmRXTj_8ExkRKY4sADuWHYa3lMVr3byogAS60nAF3/s400/Wallace+1.JPG" width="281" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"> D.T. Maxin kirjoittama kirjailijaelämäkerta David Foster Wallacesta. Kannessa harvinainen kuva Wallacesta ilman tavaramerkkiään bandanahuivia.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Elämäkertaviihdettä </b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;">Luin ensimmäisen kirjailijaelämäkerran varhaisteini-ikäisenä, jolloin en vielä ollut hylännyt ajatusta, että minusta tulee isona satukirjailija. Kirja oli H.C. Andersenin elämäkerta, riipaiseva tarina siitä kuinka hänestä tuli kirjailija. Loppu oli onnellinen, hän pääsi muistaakseni kuninkaanlinnaan. Noista varhaisista vuosista </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"> lähtien olen lukenut kirjailija-ja taiteilijaelämäkertoja. </span></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"></span></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Elämäkerrat kuuluvat tietokirjallisuuden luokkaan, mutta ovat viihdettä. Ihmiset lukevat niitä mielellään, koska ne kertovat tunnettujen ihmisten elämästä ikään kuin kaikki se mitä kansien välissä on, olisi tosielämää. Suomalaiset ostivat viime vuonna </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Kimi Räikkösen elämäkertaa niin paljon, että niillä rahoilla voidaan julkaista suomeksi Wallacen pääteos, tuhatsivuinen </span><b> <span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Infinite Jest.</span></b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></b></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">David Foster Wallace ei juuri antanut arvoa kirjailijaelämäkerroille. Hänestä kirjailijahahmot, joita niissä kuvataan, vaikuttavat useimmiten tyypeiltä, jotka eivät ole voineet kirjoittaa nimissään olevia kirjoja. Erityisesti häntä kiukutti Jorge Luis Borgesin elämäkerturi, hänen mukaansa "hirvittävä (atrocious) lukija", joka tulkitsi Borgesin sanataidetta ikään kuin se olisi ollut pelkästään heijastusta hänen äitisuhteensa ja muiden naissuhteidensa aiheuttamista ristiriidoista ja emotionaalisista ongelmista. (kts. "Borges on the Couch" Wallacen arvostelujen ja esseiden kirjassa </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Both Flesh and Not</b></span><i style="font-family: georgia, "times new roman", serif; font-size: x-large;">). </i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kiukustumisen syy selviää kun lukee Wallacen D.T. Maxin kirjoittaman elämäkerran. Hänellä oli vaikea äitisuhde ja muiden naissuhteiden aiheuttamia vakavia ristiriitoja ja ongelmia.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Elämäkerturi D.T. Max ei a <b>Every Love Story Is A Ghost Story</b> - elämäkerrassa idealisoi eikä analysoi Wallacea. Max oli varmaankin lukenut Wallacen kritiikkin Borgesin elämäkerrasta eikä ruvennut psykoanalysoimaan tämän elämää ja naissuhteita. Hän kertoo tapahtumat jotakuinkin kronologisessa järjestyksessä. Minua kiinnosti elämäkerrassa ennen kaikkea Wallacen kirjojen synty sekä niiden vastaanotto. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Esikoisromaani</b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Wallace oli 24-vuotias, kun hänen esikoisromaanina </span><b><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Broom of the System</span></b><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> ( Systeemin luuta, ei suomennettu) ilmestyi. Hän oli työstänyt käsikirjoitusta kolme vuotta, ensin Amherstin collegen ja sitten Arizonan yliopiston luovan kirjoittamisen opinto-ohjelmassa. </span></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kirjan julkaisupäivä oli tammikuun 6. päivä vuonna 1987. <a href="https://www.nytimes.com/1986/12/27/books/books-of-the-times-life-in-cleveland-1990.html">Arvostelu kirjasta</a> oli ilmestynyt edellisen vuoden puolella, joulukuun</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> 27. päivä New York Timesissa. Neljän palstan juttu kuvan kera, - se jokaisen esikoiskirjailijan unelma! </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Arvostelija oli New York Timesin pääkriitikko Ms. Michiko Kakutani, joka ei pitänyt postmodernismista. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Arvostelu haavoitti Wallacea, hän purskahti itkuun luettuaan sen ja sulkeutui kahdeksi päiväksi huoneeseensa hautomaan juttua. Mutta ei se huono arvostelu ollut. Kriitikko antoi kyllä risuja, mutta </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">kiitteli Wallacen kielellistä lahjakkuutta</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">, mielikuvitusta sekä tarinan kertomisen kykyä ja </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">vertasi kirjaa Thomas Pynchonin esikoisteokseen. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kateeksi käy. Minä olisin ollut onnellinen, jos olisin saanut yhtä kriittisen ja perusteellisen arvioinnin omasta esikoisteoksestani, mutta silloin elettiin vuotta 1970, eikä naisten kirjoittamia kirjoja juuri arvostettu. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Arvostelu ilmestyi </span><i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Helsingin Sanomissa</span></i><i style="font-family: georgia, "times new roman", serif; font-size: x-large;">,</i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> joka vastaa Suomessa</span><i style="font-family: georgia, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </i><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><i><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">New York Timesi</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">a</span></span></i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">.</span></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Arvostelu </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> oli yhden palstan säälittävä luiru minun ja erään toisen naiskirjailijan kirjasta </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Arvostelun otsikko oli shakespearelainen: "Turhaa lemmen touhua", eikä se vastannut kummankaan kirjan sisältöä. Oivalsin otsikon sanoman vasta lukiessani Wallacen elämäkertaa (melkein 50 vuotta myöhemmin!) Otsikko oli tietysti kriitikon mielipide, mutta ei kirjasta vaan lyhyestä suhteesta, joka meillä oli ollut vuotta aikaisemmin. Olin antanut hänelle pakit, mikä oli anteeksiantamaton teko. Ensimmäisen arvostelun kirouksesta oli vaikea päästä eroon.</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Ura lähti nousuun vasta kahdeksantoista vuoden ja neljän romaanin jälkeen. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace sai heti alkuun ilmaa siipiensä alle. Hänen kirjastaan otettiin neljäntoistatuhannen (14 000) pokkaripainos, eräs filmiyhtiö osti option kirjaan 10 000 dollarilla ja <i>Wall Street Journal</i> teki Wallacesta profiilijutun, mikä oli merkki kirjan arvostetusta asemasta markkinoilla. Sekä <i>Paris Review</i> ja <i>Playboy</i> ostivat häneltä novellin ja Viking Penguin teki sopimuksen novellikokoelmasta. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span></span><br />
<div>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Fiasko</b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: large;"><b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Girl with a Curious Hair</span> </b></span></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">novellikokoelman (Kummatukkainen tyttö. Suom. Juhani Lindholm. Siltala 2016) </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">ilmestyä kesällä 1988, vedokset olivat jo painettu, kun tuli takapakkia. Joku viestitti Penguiniin, että Wallace on "plagioinnut" David Letterman - televisioshown repliikkejä novellissa "Appearence" (jota ei ole suomennettu). Penguinin lakimiehet pantiin asialle. Wallacen oli selvitettävä heille kappale kappaleelta novelliensa lähteet ja faktat. Mahdoton tehtävä, miten voi muistaa kaksi kolme vuotta sitten kirjoitettujen juttujen lähteitä! Hän myönsi, että oli käyttänyt Appearence -novellissa näyttelijä Susan Saint Jamesin repliikkejä, jotka oli löyttänyt Lettermanin showsta. Hänen kustannustoimittajansa puolusti häntä sanomalla, että se oli vain postmodernistista pilaa, mutta Penguin ei uskaltanut ottaa riskiä ja veti kokoelman pois kustannusohjelmasta.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Julkaisemisen peruuntuminen oli fiasko Wallacelle. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Kustantajan lakimiesten kanssa käydystä kamppailusta hän sai sen verran puhtia, että kirjoitti kolmekymmentäsivuisen esseen "Fictional Futures and and the Conspicuously Young", löytyy kokoelmasta Both Flesh and Not).</span></span></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: x-small;"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></span></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: xx-small;"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Esseen kirjoittamisen jälkeen hän vaipui yhä syvenevään depressioon. Hän lopetti masennuslääke Nardilin käytön, jota oli käyttänyt neljä vuotta. Hän uskoi että se lääke, salpasi hänen kirjoituskykynsä. Lokakuussa 1988 hän yritti itsemurhaa yliannostuksella unilääkkeitä ja joutui</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: medium;"> </span></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: medium;"> </span></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">psykiatriseen sairaalaan, jossa sai sähköhoitoa, ja alkoi toipua. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Wallacen kustannustoimittaja vaihtoi työpaikkaa vuoden 1987 lopussa ja sai siirrettyä Wallacen kustannusoikeudet 25 000 dollarilla Penguinilta uudelle työnantajalleen Nortonin kustantamolle. </span><b><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Girl with a Curious Hair</span></b> <span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">ilmestyi elokuussa 1989. Mediaa kirja ei kiinnostanut, arvosteluja ilmestyi vähän eikä kokoelma ollut esillä kirjakaupoissa, vain harva kauppa oli ottanut sen myyntiin. Wallace oli pettynyt vastaanottoon, kuten useimmat toisen kirjansa kirjoittaneet. Hän kirjoitti ystävälleen, että hänen kirjansa oli kuollut.</span></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Harvardista hoitoon </b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace oli 27-vuotias, kun hän aloitti syyskuussa 1987 </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Harvadissa</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> jatko-opiskelijana filosofian opinnot, Kenties hän ajatteli vaihtaa uraa ja seurata</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> filosofianprofessori-isänsä jalanjälkiä. Harvard oli arvostettu yliopisto. Mutta hän pettyi, koska siellä </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> vallitsi hierarkkinen henki. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace kirjoitti isälleen, </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> että opiskelijat hoitivat professoreidensa pyykin. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Olenko ymmärtänyt jotain väärin, minä ajattelin. Mutta kyllä kirjassa luki selvällä englanninkielellä, että: "The students did their professors laundry... " Wallacesta se oli naurettavaa. Hän oli odottanut, että häntä kohdeltaisiin tasavertaisena, koska hän oli julkaissut kirjailija.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Epäviihtymys ja masennus sai hänet ryyppäämään entistä rankemmin. Vuoden kuluttua opiskelijoiden</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> terveydenhuolto passitti hänet McLeanin psykiatriselle poliklinikalle, joka oli Harvardin opetusklinikka ( tuttu paikka monille masentuneille kirjailijoille mm. Sylvia Plathille ja Robert Lowellille). </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace vietti vuonna 1989 neljä viikkoa McLeanin klinikalla. Ne viikot muuttivat hänen elämänsä, toteaa elämäkerturi D.T.Max. Klinikan lääkärit olivat todenneet haastateltuaan Wallacea, että hän on kovan linjan (hard-core) alkoholisti ja marihuana-addikti, ja että ellei hän lopettaisi väärinkäyttöä, hän kuolisi 30-vuotiaana. Hän lopetti eikä sen koommin juonut eikä käyttänyt huumeita. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Nettitiedon mukaan Wallace olisi saanut potkut Harvardista. Elämäkerturilla on toisenlaista tietoa. Hänen mukaansa Wallace halusi palata Harvardiin, mutta hänen psykiatrinsa ei suositellut paluuta, koska siellä hän olisi palannut vanhoihin tapoihinsa. Hän kirjautui jatkohoitoon Granada Houseen, joka oli alkoholista ja huumeista toipuvien kuntouspaikka. </span></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän asui parakkimaisessa huoneessa neljän miehen kanssa, joista yksi oli puolirampa kokaiinin käyttäjä ja kolmella oli rikosreksiteri. Hän kuvaili eräälle ystävälleen, että talo on kuin Dostojevskin Kuolleiden talo. Hän kuunteli </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">ryhmäkokouksissa </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">korva tarkkana ihmisten kertomuksia elämästään ja addiktioistaan, ja kirjoitti tarinat muistikirjaansa. ( Niistä oli paljon hyötyä kun hän kirjoitit Infinite Jestiä). Paikka oli kirjailijalle todellinen aarre-aitta minkä hän oli oivaltanut alusta pitäen. Hän kärsi, mutta Dostojevskinsa lukeneena hän tiesi, että suureksi kirjailijaksi tullaan vain suurten kärsimysten kautta.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Puolen vuoden kuluttua hän muutti Granada Housesta siirtymävaiheen taloon "Sober Houseen". Kun talon muut asukkaat olivat päivisin töissä, Wallace istui kirjastossa ja yritti kirjoittaa. Hän oli omien sanojensa mukaan " tyhjä, masentunut ja sumea". Hän kirjoitti ystävälleen Jonathan Franzenille: "Olen 28-vuotias epäonnistunut kirjailija, joka on niin mustasukkainen, niin sairaan kärventävän kateellinen sinulle, Vollmanille [...] ja kenelle tahansa nuorelle miehelle, joka juuri nyt saa aikaan tekstiä."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace kirjoitti kirja-arvosteluja järjestääkseen ajatuksiaan. Toimeentulohuolet painoivat päälle ja arvosteluista maksettiin huonosti. Oli hankittava "kunnon" töitä, että saisi ruokaa ja vuokran maksetuksi. Runoilija Mary Karr, Wallacen naisystävä, muusa, auttaja ja äiti-hahmo, johon hän oli tutustunut AA-ryhmässä, järjesti hänelle terapian lisäksi </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> työpaikan.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Hänestä tuli Emersonin Yliopiston luovan kirjoittamisen apuopettaja. Oppilaat pitivät hänestä. Tunneilla keskusteltiin pääasiassa Twin Peaksista ja Simpsoneista Wallace oli tv-sarjojen suurkuluttaja masennuskausinaan. Opettajakollegoiden mielestä hän oli outo ja etäinen. Eräs heistä arveli, että hänellä on Aspergrenin oireyhtymä. Toisen opetusvuoden lopulla marraskuussa 1991 hän romahti ja hänet kirjattiin Newton-Wellesleyn sairaalan psykiatriselle klinikalle diagnoosilla "suicidal depression" (itsemurhamasennus). Nardil-masennuslääkkeen annostusta lisättiin ja hän alkoi nopeasti toipua. Kahden viikon kuluttua hän pääsi sairaalasta.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Infinite Jestin synty</b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Wallacen toisella romaanilla oli pitkä syntyhistoria. Kun eräs kirjallisuuskriitikko kysyi vuonna 2002 häneltä, milloin hän aloitti <b>Infinite Jestin</b> kirjoittamisen, hän sanoi aloittaneensa sen monta kertaa vuosina 86, 88,89, mutta mikään aluista ei toiminut. Ja sitten yhtäkkiä 91-92 kaikki alkoi toimia." Tuttu tilanne useimmille kirjailijoille - monien turhauttavien yritysten jälkeen kirjoitus alkaakin vetää. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Elämäkerturin mukaan Wallace oli aloittanut </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">vuonna 1986</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> osan, joka käsitteli kanadalaista terroristijärjestöä. Seuraavan vuonna hän kehitteli Yaddossa (amerikkalaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden luovassa residenssissa) rinnan Westward-kertomuksen kanssa <b>Infinite Jestin</b> toista osiota: häiriintynyttä Incandenzan tennisperhettä. Westaward-kertomus vei kuitenkin voiton Incandenzan perheestä ja ilmestyi kahden vuoden kuluttua Wallacen esikoisnovellikokoelmassa </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Girl with a Curious Hair</b></span><i style="font-family: georgia, "times new roman", serif; font-size: x-large;">.</i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> (Sitä kertomusta ei ole suomennetussa laitoksessa). Vuonna 1989 Wallace alkoi luonnostella osaa, joka kuvasi Ennet House -nimistä alkoholi- ja huumeaddiktien parantolaa. Sen esikuva oli Granada House, jossa Wallace oli ollut vieroitushoidossa.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Läpimurto tapahtui vuoden 1991 loppupuolella, jolloin hän oivalsi, että hänen sairautensa ei ole henkilökohtainen asia, vaan se on Amerikan yhteiskunnan tila. Hänelle valkeni mitä ja miten hänen on kirjoitettava. Hän sanoutui irti postmodernistisesta ironiasta, joka palveli yksinomaan negatiivisia tarkoituksia. Hänen mukaansa ironialle on käyttöä vain hätätilanteessa - se on ansassa olevan ääni.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Huhtikuussa 1992 hän lähetti agentin kautta kustantajalle 250 sivua tulevaa romaania ja pyysi sopimusta sekä ennakkoa. Kustantaja tarjosi 35 000 dollaria, mutta se oli liian vähän, että hän olisi voinut irroittautua apulaisopettajan työstä. Esikoisnovellikokoelma oli myynyt huonosti eikä konservatiivinen kustantaja uskonut hänen romaanihankkeeseensa. Wallacen agentti löysi pian uuden kustantajan, joka halusi julkaista Infinite Jestin ja tarjosi etumaksuna 80 000 dollaria. Raha ratkaisi. Wallace valitsi Little, Brownin kustantamon.</span></div>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kirjoitustyö sujui. Vuoden kuluttua oli valmiina 750 sivua eli kaksi kolmasosaa romaanista. Wallace postitti toukokuussa sivut uudelle kustannustoimittajalleen Michael Pietschille, joka lähetti innostunutta palautetta: "huikean kuohuva kertomus addiktiosta ja paranemisesta, addiktien kulttuurista ja kielestä ja luonteista, salattu maailma joka käy ilmi, kun ihmiset tulevat [puolitien taloon] ja kertovat tarinansa. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Vuosi 1993 oli Wallacelle hyvä vuosi. <b>Infinite Jestista</b> alkoi ilmestyä otteita kirjallisuuslehdissä. Keväällä hän sai työtarjouksen Illinoisin yliopistosta, otti tarjouksen vastaan, muutti Bloomingtoniin ja aloitti luovan kirjoittamisen opettajana syksyllä. Se oli hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa. Wallace oli 31-vuotias. Opetustyö oli mieluisaa eikä häirinnyt kirjoittamista. Myrskyisä suhde Mary Karriin päättyi. Wallace kirjoitti ystävälleen Jonathan Franzenille: "Ehkä olen synnynnäisesti kykenemätön ylläpitämään läheistä suhdetta tyttöön, mikä merkitsee että olen joko kauhean pinnallinen tai henkisesti sairas tai molempia."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän otti naisen tilalle koiranpennun. Kouluttamattomana siitä oli paljon riesaa. Se haukkui ja häiritsi kirjoitustyötä niin että hermot olivat mennä. Dalkey </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Archive Pressin johtaja John O'Brien, tuttu mies muutamalla suomalaiselle kustantajalle ja kirjailijalle (myös minulle), vieraili hänen luonaan ja koiraongelma ratkesi. O'Brien oli koiraihminen, hänellä oli 13 koiraa. Hän otti Wallacen koiran koulutettavakseen, ja rauha taloon palasi. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Vuoden 1993 lopussa käsikirjoitus oli melkein valmis. Hän kävi kirjeenvaihtoa kustannustoimittajansa kanssa ja teki korjauksia tämän ehdotusten mukaan. Käsikirjoituksen luovutuspäiväksi sovittiin huhtikuun 15. päivä 1994. Deadline meni ohitse. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kesäkuussa Wallace lähetti käsikirjoituksen kustantajalle. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Käsikirjoitus oli kasvanut 12 000 sivuiseksi. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kului kuukausia, Wallace odotti palautetta. Sillä aikaa kustannustoimittaja Pietsch luki käsikirjoitusta ja pohti mitä sille voisi tehdä. Rakenne oli hajanainen, loppu oli huono ja käsikirjoitus oli aivan liian pitkä. Siitä tulisi niin kallis kirja, että kukaan ei ostaisi sitä. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lokakuussa kustannustoimittaja kirjoitti ahdistuneelle kirjailijalle, että hän rakastaa tätä monsteria, mutta käsikirjoitusta on lyhennettävä huomattavasti. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Joulukuun lopussa hän lähetti käsikirjoituksen korjaus- ja lyhennysehdotuksineen Wallacelle. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Helmikuussa 1995 Wallace palautti korjatun käsikirjoituksen kustantajalle. Pietsch editoi ja huhtikuussa käsikirjoitus palasi jälleen Wallacen työpöydälle Hän kirjoitti kustannustoimittajalleen, että hänestä "on epämukavaa tehdä leikkauksia kaupallisista syistä - se tuntuu lutkamaiselta..."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Käsikirjoitus kulki edestakaisin kirjailijan ja kustannustoimittajan välillä lähes koko vuoden. Lokakuussa tulivat kirjan ensimmäiset vedokset ja Wallace kirjoitti elävänsä korjauslukuhelvetin 8. piirissä. Joulukuussa hän kirjoitti löytäneensä 47 000 painovirhettä sidotusta vedoksesta. Hän antoi vedoksen sisarelleen luettavaksi. Sisar kysyi: "Onko tämä ainoa tapa käsitellä vihaa äitiä kohtaan." Wallace lähetti kopion äidilleen, mutta äiti ei vastannut.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kustantaja lanseerasi <b>Infinite Jestiä</b> tulevan vuoden suurimpana kirjallisena tapahtuna ja lähetti 4000 postikorttia lehdille, arvostelijoille, tuottajille ja kirjakauppojen omistajille. Kirjan markkinointi oli Wallacelle liikaa " the fucking, fucking nightmare" ( vitun, vitun painajaisuni), kuten hän kirjoitti ja pyysi kustantajaa lopettamaan mainoskamppanjan. Ilmestymispäivä lähestyi ja Wallace tunsi, ettei hän eikä kirja ollut valmis siihen.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Infinite Jest</b> ilmestyi helmikuussa 1996 lähes neljä vuotta sen jälkeen kun Wallace oli tehnyt kirjasta kustannussopimuksen Little, Brown and Companyn kanssa.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lopullisessa teoksessa oli 1079 sivua. Kirjan kovakantisesta laitoksesta otettiin vuoden aikana kuusi painosta ja kirjaa myytiin 45 000 kappaletta. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kustantajan mainoskamppanja oli kannattanut.</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kirjasta tuli ilmiö. Arvostelut olivat yleensä myönteisiä, vaikkakin hieman ambivalentteja. Yhdestä kirja oli "haastava ja provokatiivinen," toisesta "röyhkeästi hauska ja aidosti liikuttava," kolmannesta " kolossaalisen häiritsevä ja mahtavan hyvä, neljännestä Wallace oli "sukupolvensa hauskin kirjailija." Kaikki pitivät kirjaa merkittävänä teoksena lukuunottamatta New York Timesin Michiko Kakutania, jonka mielestä "kirja on kirjoitettu ja editoitu( tai ei editoitu) sillä periaatteella, että mitä isompi, sitä parempi."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Kuuluisuuden kirous</b></span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Infinite Jest</b> oli suuri menestys. Valtamedia kiinnostui Wallacesta, mitä ei ollut tapahtunut ennen. Lehdet tekivät juttuja hänestä ja hän esiintyi televisiossa. Hänestä tuli kuuluisuus ( jokaisen kirjailijan toive). Mutta hän oli liian introvertti ja depressiivinen viihtyäkseen siinä roolissa. Häntä hämmensi, kun ihmiset tulivat kertomaan hänelle, että he rakastivat hänen kirjaansa. Hän ei tiennyt, olivatko he edes lukeneet kirjaa, vai rakastivatko he vain hänen mainettaan. Hän ei luottanut heihin.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän kiersi kaksi kuukautta pitkin Yhdysvaltoja markkinoimassa kirjaa. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Satoja ihmisiä jonotti hänen lukutilaisuuksiinsa kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Hän oli kuin rocktähti, myös ulkonäöltään. Naiset ja tytöt (jopa alaikäiset) halusivat tulla hänen hyväksikäyttämäkseen. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen ja ihmetteli sitten</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Jonathan Franzenille, oliko hänen ainoa tarkoituksensa maan päällä panna peniksensä niin moneen vaginaan kuin mahdollista. Hänellä oli ollut paljon naissuhteita college-vuosista lähtien, mutta kuuluisuus lisäsi hänen promiskuiteettiaan huomattavasti. Hänestä tuli omien sanojensa mukaan sarja-Romeo. Se huolestutti häntä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kustantamo takoi, kun rauta oli kuuma. Seuraavana vuonna ilmestyi Wallacen lehtiartikkeleista koottu </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> <b>A Supposedly Fun I'll Never Do Again </b> ( suomeksi: Hauskaa mutta ei koskaan enää. Suom. Juhani Lindholm, Siltala 2012.)</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Esseekokoelma oli menestys, a</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">rvostelijat ylistivät ja </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> se nousi bestseller-listojen kärkeen. Esseet olivat helppolukuisempia kuin Wallacen romaanit. Kokoelmaa </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> myytiin 15 000 kovakantista kappaletta ensimmäisenä vuonna. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kahden vuoden kuluttua toukokuussa 1999 ilmestyi Wallacen toinen novellikokoelma <b>Brief Interviews With Hideous Men</b> ( Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja, suom. Juhani Lindholm, Siltala 2014). Wallace kuvasi Vastenmielisissä tyypeissä omia vastenmielisiä piirteitään niin itseironisen terävästi ja hauskasti, että minä naurahtelin monin paikoin mielihyvästä. Tyypit olivat etupäässä ällöttävän itsekeskeisiä, tunneköyhiä, itseriittoisia ja narsistisia naistenviettelijöitä, jotka rehvastelivat seksikokemuksillaan - niitähän Wallacelle oli kertynyt paljon kuuluisaksi tulonsa jälkeen. </span><span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: large;">Ajattelin, että jos
nainen kuvaisi miehiä samalla tavalla, niin hänet vaiennettaisiin
julkisella lynkkauksella. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: large;">Kokoelmaa myytiin hyvin ja kriitikot kehuivat novelleja. Paitsi Michoko Kakutani, joka teilasi taas Wallacen teoksen. Hänestä se oli tylsä kuin jonkin feministin kirjoittama kirja. Kakutani pysyi johdonmukaisena loppuun asti. Viiden vuoden kuluttua hän haukkui myös Wallacen viimeiseksi jääneen novellikokoelman <b>Oblivionin</b>, joka ilmestyi vuonna 2004. Wallace oli outo lintu hänelle. Hänen mielikirjailijoitaan olivat Toni Morrison, Donna Tart ja Don DeLillo. Johtavana kriitikkona hän ilmeisesti halusi tai katsoi velvollisuudekseen arvostella kaikkien merkittävien amerikkalaiskirjailijoiden teokset, olivat kirjailijat hänelle mieleen tai eivät. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: large;">Lisää Wallacesta ja Vastenmielisistä tyypeistä Sanat-blogin jutussa <a href="https://akonkka.blogspot.com/2019/02/toksinen-maskuliinisuus.html">Toksinen maskuliinisuus</a>.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b>Jokainen rakkaustarina on kummitustarina*</b></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<br />
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Syksyllä 2000 Wallace sai kirjeen Pomona Collagesta, jonne oltiin perustamassa luovan kirjoittamisen oppituolia. Vuoden lopulla hän kävi katsomassa paikkaa. Se sijaitsi Claremontissa, Kaliforniassa. Wallacesta tuntui, että oli aika jättää Illinois ja muuttaa etelään. Pomona olisi uusi aloitus. Hän jättäisi Bloomingtonin jossa oli asunut ja työskennellyt melkein kymmenen vuotta. Kun hän asettui Pomonaan vuonna 2002, hän toi mukanaan kolme merkittävää projektia:</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> 1. Romaanikäsikirjoitus Pale King, jota hän kutsui "long thingiksi." Hän oli työskennellyt sen kanssa 1990-luvun loppupuolelta asti, kerännyt aineistoa ja opiskellut mm. liikelaskentaa, ulkoista laskentatointa, liittovaltion ansiotulojen verotusta yliopistokursseilla ja osallistunut syventävälle verokurssilla. Tekeillä oli romaani verohallituksesta ja sen virkailijoista. Wallacella ei ollut kokemusta virastoista eikä paljon muustakaan työelämästäkään lukuun ottamassa luovan kirjoittamisen opettamista, mikä varmaan vaikeutti kirjoittamista. Granada Housen vieroitushoidon aikana hän oli ollut lyhyen aikaa vartijana Lotus-ohjelmistoyhtiössä sekä asiakkaiden vastaanottajana </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">eräällä terveysklubilla.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">2. Kertomuskokoelma, vielä nimetön <b>Oblivion</b>, jonka hän oli aloittanut vuonna 2000 kirjoittamalla novellin "Good Old Neon." Se oli itsemurhan tekevän miehen synkkä yksinpuhelu (suomeksi "Vanha kunnon Neon" kokoelmassa Kummatukkainen tyttö).</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">3. Tietokirja matematiikasta <b>Everything and More: A Compact History of Infinity</b>, jonka aineistoa kokoamaan hän palkkasi opiskelijan. Kirja ilmestyi vuonna 2003. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallacen neljäs merkittävä projekti oli avioliitto taiteilija Karen Greenin kanssa vuonna 2004. He olivat tutustuneet vuosituhannen alussa, kun Green oli oli pyytänyt häneltä lupaa käyttää Masentunut henkilö -novellin tekstä eräässä teoksessaan. Wallace antoi luvan ja kertoi samalla, että tuon novellin masentunut naishenkilö oli oikeasti hän itse. Siitä alkoi heidän suhteensa.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Tähän asti Wallacen parisuhteiden toistuva kuvio oli ollut on/off -suhde. Hän </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">ei osannut elää yhdessä eikä yksin, </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> ei tiennyt ollako vai eikä olla, Hän oli hankala kumppani, ei ihme että naiset saivat hänestä tarpeekseen ja lähtivät tiehensä. N</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">eljänkymmenenkahden vuoden kypsässä iässä hän satsasi avioliittoon, meni varmuuden vuoksi jopa parisuhdeterapiaan puolisen vuotta se jälkeen kun oli muuttanut yhteen Greenin kanssa. Hän yritti kovasti olla hyvä aviomies ja varmaan onnistuikin jossain määrin, koska Green muistelee elämäkerturille miten hauskaa heillä oli ja miten onnellisia he olivat yhdessä. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Mutta samanaikaisesti Wallace kirjoitti Jonathan Franzenille, </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">että hän istuu autotallissa ( = työhuoneessa), yrittää kirjoittaa, mutta työ sujuu surkeasti, usein suurella vastahakoisuudella, tuskalla ja ristiriitaisin tuntein. "Olen väsynyt itseeni, siltä tuntuu: väsynyt ajatuksiini, mielleyhtymiini, syntaksiini, verbaalisiin tapoihini, joita olen käyttänyt etsiessäni tekniikkaa, jolla saa tekstin toimimaan."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän oli jumittunut Pale Kingiin. Mitä enemmän kustantaja, kriitikot ja lukijat odottivat tekeillä olevaa suurta romaania, sitä pahemmin hän meni jumiin. Eikä tilannetta parantunut, pikemminkin päinvastoin, että Infinite Jestin kymmenvuotispäivää juhlittiin vuonna 2006. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Siitä oli tullut kestosuosikki, jota myytiin tasaisesti.</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace ei osallistunut kustantajan juhliin. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallacesta pelkäsi epäonnistumista, mutta vielä enemmän hän pelkäsi luomiskykynsä olevan mennyttä. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Hän epäili, että syynä oli masennuslääke Nardil, jota hän on käyttänyt yli kaksikymmentä vuotta. Hän lopetti Nardilin käytön, seurauksena oli romahdus ja itsemurhayritys, kuten oli tapahtunut vuonna 1988, kun hän oli lakannut käyttämästä Nardilia. Taipumus depressioon ja itsemurhaan oli perua äidin puolelta. Äidin sisar sekä eno olivat tehneet itsemurhan.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Wallace sai sähkösokkiterapiaa, mutta se ei auttanut. </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Syyskuussa 2008 hän hirttäytyi kotitalonsa patiolla. " Tämä oli loppu, jota kukaan ei olisi halunnut hänelle, mutta jonka hän oli valinnut", lopettaa D:T.Max hänen elämäkertansa.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kaksi vuotta myöhemmin Jonathan Franzen matkustaa linturetkelle Robinson Crusoen saarelle Eteläiselle Tyynellemerelle, kahdeksansadan kilometrin päähän Keski-Chilen rannikkosta. Hänellä on mukana Daniel Defoen romaani Robinson Crusoe ja pieni rasia, joka sisältää Wallacen tuhkaa ja ohuita luunsiruja. </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Franzen kertoo tuosta retkessä kirjan <b>Yksin ja kaukana</b> (suom. Raimo Salminen, Siltala 2013) nimiesseessä. Saarella on sateista ja sumuista ja hänellä on aikaa miettiä millainen ihminen oli hänen ystävänsä, joka tappoi itsensä - "tavalla jonka tarkoitus oli tuottaa mahdollisimman paljon tuskaa niille, joita hän rakasti eniten, ja meidän häntä rakastaneiden taakaksi jäi viha sekä epäonnistumisen ja petetyksi joutumisen tunne." </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Eräänä tuulisena päivänä Franzen etsii saaren rannalta paikan, jossa hän avaa rasian ja heittää Wallacen tuhkan tuulen vietäväksi. Hän tuntee olevansa sujut vihansa kanssa: "jäljellä oli pelkkä menetyksen suru."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Wallace puhui usein siitä, että fiktio on paras ratkaisu eksintentiaaliseen yksinäisyyteen. Franzenin mukaan:</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">"Fiktio oli hänen keinonsa päästä pois autiolta saarelta, ja niin kauan kuin se toimi hänen kohdalltaan - niin kauan hän kuin hän saattoi purkaa rakkautensa ja intohimonsa yksinäisten viestiensä valmisteluun, ja niin kauan kuin nämä viestit saapuivat saapuivat mantereelle tärkeinä, tuoreina ja totuudenmukaisina uutisina - hän sai tuotetuksi itselleen itselleen sopivasti toivoa ja onnellisuutta. Kun hänen toivonsa fiktion suhteen sammui, sen jälkeen kun hän oli vuosikaudet kamppaillut uuden romaaninsa kanssa, hänellä ei ollut muuta ulospääsyä kuin kuolema."</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;">*Every Love Story Is a Ghost Story ( Jokainen rakkaustarina on kummitustarina) on peräsin kirjeestä, jonka Wallace kirjoitti opiskellessaan Arizonan yliopistossa. Tuo ajatus seurasi elämäkerturin mukaaan häntä ensimmäisestä julkaistusta novellista Planet Trillaphonista Pale Kingiin asti. Hänen teksteissään onnellinen rakkaus oli harvinaisuus.</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
</div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-87372538098440173262017-02-03T13:37:00.000+02:002017-02-03T13:47:36.586+02:00Jatkoa Pieneen blogihistoriaan<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"> Vuonna 2005 media kiinnostui nettipäiväkirjoista. Ne olivat yleistyneet, poliitikotkin pitivät niitä, eivät vain "tavikset" ja "muutamat julkkikset" sekä "jotkut kirjailijat joilla oli selvästi liikaa aikaa ja liian vähän palstatilaa." Niitä pitivät myös poliitikot. Tammikuussa kirjoitin Kirjailijan päiväkirjaan seiraavan päivityksen:</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<br />
<h2>
Päivän kauhistus</h2>
<div class="MsoNormal">
<b>26.1.05<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Puhelin soi puolenpäivän maissa. Kohtelias miesääni
esittäytyy: se ja se ( nimi menee ohi korvien kuten aina kun kuulee nimen ensi
kertaa) Nelosen uutisista. Apua, olenko huomaamattani osallistunut johonkin
uutisen arvoiseen juttuun, minä ajattelen. Miesääni selostaa: Tänään
julkaistiin Tilastokeskuksen tutkimus suomalaisten vapaa-ajan harrastuksista.
Sen mukaan päiväkirjan kirjoittaminen on merkittävässä määrin lisääntynyt,
sinähän kirjoitat nettipäiväkirjaa? - No, juu minä tunnustan. -
Tilastokeskuksesta tulee tutkimuksen tekijä kertomaan uutisiin tutkimuksesta.
Tulisitko sinä puhumaan asiasta nettipäiväkirjan pitäjän kannalta? - En ehdi
lähteä kaupunkiin, minulla on niin paljon töitä. – Me tultaisiin sinne
haastattelemaan. – Voi kauhistus, ei tänne voi tulla. Täällä on kaikki paikat
täynnä paperipinoja enkä minä ehdi siivota. – Tiedätkö ketään muuta
nettipäiväkirjan pitäjää, jota voisi haastatella? Eeh, ööh, ääntelen. Täydellinen blackout
kuten aina, kun joku soittaa, kun olen keskittynyt työhön. Sitten pimeydestä
sukeltaa nimi: Katri Manninen, nuori ja nätti bloginpitäjä. – Se on ollut
julkisuudessa vähän liikaakin viime aikoina, sanoo toimittaja. - Me halutaan
joku muu. Pimeydestä nousee esiin toinekin nimi. - Jari Sedergren, se on Elokuva-arkiston
tutkija, suositun Sedis-blogin pitäjä. Se on tottunut esiintymään eikä sillä ole
varman mitään haastattelua vastaan. Jos se ei jostain syystä suostu - tuskinpa
kieltäytyy, minä ajattelen - niin Pinserin blogilistalta voi etsiä
haastateltavia. – Mistä? – Blogilistalta, en nyt muista suoralta kädeltä
www-osoitetta mutta sen voi googlata. Pinseri, peellä ja blogilista beellä. -
Kiitos tiedoista, sanoo toimittaja. – Moi, minä sanon, huokaisen helpotuksesta ja palaan takaisin tietokoneen
ääreen tekemään tämänpäiväistä työsatsia.<br />
<br />
Pienen Blogihistorian alku täällä:<br />
<br />
<a href="http://anita-konkka.blogspot.fi/2017/02/pieni-blogihistoria-15-vuotispaivitys.html">http://anita-konkka.blogspot.fi/2017/02/pieni-blogihistoria-15-vuotispaivitys.html</a></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-35826149958112851732017-02-02T15:28:00.000+02:002017-02-03T13:40:49.551+02:00Pieni blogihistoria - 15-vuotispäivitys<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBwST3PmWx4jpFTmg3pjVj1c3d9_-yEqfwHqqJgoxgwnmicFBf8eqGYx1JOtNdNuDOTTaaXvQcKeXC49kg5zgfYvmA5iGK0qkjDB0WLfkCjP4G3mqR0jjh2uBrgF6diQK62FrhB6cW6Rl1/s1600/Etusivu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBwST3PmWx4jpFTmg3pjVj1c3d9_-yEqfwHqqJgoxgwnmicFBf8eqGYx1JOtNdNuDOTTaaXvQcKeXC49kg5zgfYvmA5iGK0qkjDB0WLfkCjP4G3mqR0jjh2uBrgF6diQK62FrhB6cW6Rl1/s400/Etusivu.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 115%;">Kirjailijan päiväkirjan etusivu: <a href="http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm">http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"> Kuvassa ruutukaappaus
Kirjailijan päiväkirjan etusivusta
vuodelta 2002. Blogi täytti eilen 15 vuotta . Ensimmäinen
päivitys oli vaatimaton kuten kuvasta näkyy:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: 13.5pt; line-height: 115%;">1.2.02</span></b><span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: 13.5pt; line-height: 115%;"><o:p></o:p></span></div>
<div style="background: rgb(255, 204, 153);">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: 13.5pt;">Tyhjä yö. En muista yhtään unta. Ja niin alkaa aamukin tyhjänä,
lehden luvulla. Kun sen on lukenut, ei mieleen jäänyt muuta kuin erään
pikku-uutisen peruutus. Joku päivä sitten lehdessä kerrottiin naisesta joka oli
juuttunut SAS:n lennolla vessanpytylle, kun oli painanut huuhtelunappia
istuessaan pöntöllä. Imu oli ollut niin voimakas, että hän pääsi irti vasta
lentokentällä, kun teknikot tulivat hätiin. SAS:in tiedottaja pahoittelee, että
he esittivät tarinan totena.<o:p></o:p></span></div>
<div style="background: rgb(255, 204, 153);">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: 13.5pt;">Bush on taas uhonnut. Irak, Iran ja Pohjois-Korea ovat hänen
mielestään "pahuuden akseli" ja suuri uhka Yhdysvaltain
turvallisuudelle. Tällaiset puheet menevät tietysti äänestäjiin kuin häkä.
Siltä mieheltä puuttuu täysin diplomatian taito.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Tuohon aikaan blogini
kotipesä oli <i>Mikrobitti</i>-lehden sivustolla. Minulla oli myös toinen
blogi, jonka olin aloittanut
aikaisemmin kuin Kirjailijan päiväkirjan. Kirjoitin sitä englanninkielellä, koska minulla oli muutamia nettiystäviä
Uudesta-Seelannista, Yhdysvalloista,ja Englannista. Sen
blogin kotipaikka oli Yahoon Geocities.
Minulla oli siellä hieno osoite: Athens/Ithaca/9661. Lähin naapurini oli joku italialainen. Yritin
päästä ensin asumaan
Athens/Acropolikselle, mutta sieltä ei
löytynyt vapaata osoitetta. Vahinko,
että Yahoo lopetti Geocitiesin ylläpitämisen vuosia sitten enkä
voi ottaa hienosta osoitteestani ruutukaapauskuvaa,
koska sivut katosivat netistä Geocitiesin mukana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<h3 style="text-align: justify;">
<b><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Surffarin muistelmat</span></b></h3>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Yhdeksänkymmentäluvulla elin enemmäm virtuaalitodellisuudessa kuin tässä todellisuudessa. Hankin ensimmäisen puhelinmodeemin joskus 90-luvun alkupuolella. Siinä
oli vinkuva ääni, kun se yhdisti
nettiin. Kirjouttauduin niin
sanottuihin uutisryhmiin.
Tietokoneelleni alkoi virrata viestejä
sellaisita ryhmistä kuin alt.dreams,
alt. psychology, alt.zenbuddhism, alt. love ja alt. angst. Ahdistuneita ja
rakastuneita ihmisiä oli eri puolilla maailmaa
niin paljon, että en millään ehtinyt
lukea heidän viestejään. Joku siteerasi
alt. angst –ryhmässä Federico Garcia
Lorcan runoa: <i>”But I want neither substance nor shadow, divinest of voices in
the darkest corner of wind, unwanted by others.”</i> Minä
viihdyin noiden synkkien angst-ihmisten parissa. Netistä löytyi paikkoja kaikenlaisille ihmisille, löytyi
hengenheimolaisia, kuten muuan Julie
Merle totesi. Olin lurkkeri,
sellainen tyyppi joka piileskelee
pensaassa eikä sano mitään, ettei
paljastaisi läsnäoloaan ja joutuisi fleimauksen kohteeksi ja vedetyksi mukaan
kiivaisiin sanasotiin.<o:p></o:p></span></div>
<h3 style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span><b><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Bloggaaja</span></b></h3>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Vuosituhannen alkuvuosina suhtautuminen
bloggaamiseen oli negatiivista.Varhaiset bloggaajat olivat kuin
graffitisteja, he kirjoittivat yleensä nimimerkillä ja olivat yhtä vähäarvoisia,
eivät sentään lainsuojattomia kuten
seiniin kirjoittajat. Tietokirjailija Petteri Järvinen määritteli
<i>Nörttisanakirjassaan</i>,
että bloggaja eli nettipäiväkirjan
pitäjä on ”joskus hieman narsistinen ja julkisuudenkipeä henkilö, joka uskoo muiden olevan kiinnostunut hänen omista ajatuksistaan ja
mielipiteistään.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Kun aloitin blogin pitämisen, kirjoitin omalla nimelläni. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt; line-height: 115%;"> Aloittaessani en tuntenut muita bloggaajakirjailijoita kuin Hannu Helinin ja Juhani Tikkasen. Parin vuoden
kuluttua meitä oli jo
enemmän, ja kollega Juha
Seppälä mollasi meitä <i>Aamulehdessä</i> seuraavaan tapaan:
</span><i><span style="background: white; color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Muutaman julkkiksen
lisäksi blogeja pitävät enimmäkseen siis tavikset, joilla on liikaa aikaa ja
latteaa sanottavaa sekä tietokone. Se on demokratiaa. Myös joillakin
kirjailijoilla on selvästi liikaa aikaa tai liian vähän palstatilaa. Miksi
kukaan ammatikseen kirjoittava muuten vaivautuisi päivästä toiseen sivukaupalla
suoltamaan tekstiä nettipäiväkirjaansa? Eivät kai esimerkiksi<span class="apple-converted-space"> </span></span><strong style="text-align: -webkit-left;">Hannu Helin</strong><span class="apple-converted-space"><span style="text-align: -webkit-left;"> </span></span></i><i style="color: #0d0d0d; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 18.6667px;"><span class="apple-converted-space">tai<span class="apple-converted-space"> </span></span><strong style="text-align: -webkit-left;">Anita Konkka</strong><span class="apple-converted-space"><span style="text-align: -webkit-left;"> </span>elättele toivetta siitä, että nettihorinoista voisi myöhemmässä vaiheessa jalostaa kirjan?"</span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<i style="color: #0d0d0d; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 18.6667px;"><span class="apple-converted-space"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Mutta eipä kulunut aikaakaan kun Seppälä
itsekin bloggasi <i>Satakunnan
Kansan</i> nettisivustolla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAv-iJ2TI-OhYSBRfHg-px4PuG4-c2BglDfrhFOTEuEFO2V5Uuk-NBccYYLdT5HUCk42BQzMzNVvIhhaFqvzVSxI7gWNYZTEVKc41O9vZewEtLGwYauW92qcnrQGRNveVJA1iSnwedAztb/s1600/Worthless3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAv-iJ2TI-OhYSBRfHg-px4PuG4-c2BglDfrhFOTEuEFO2V5Uuk-NBccYYLdT5HUCk42BQzMzNVvIhhaFqvzVSxI7gWNYZTEVKc41O9vZewEtLGwYauW92qcnrQGRNveVJA1iSnwedAztb/s400/Worthless3.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Banksyn graffitistirotta<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: #0d0d0d; font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"> Vuonna 2005
aloitin Sanat-blogin
Bloggerissa. Kirjoittaminen oli siellä vaivattompaa,
koska blogiaalusta oli valmis.
Blogin luomisen jälkeen ei tarvinnut tehdä muuta kuin ruveta naputtelemaan päivityksiä. Kirjailijan päiväkirjan päivitykset
piti ensin tehdä Frontpage- sivunteko-ohjelmalla ja
lähettää sitten Mikrobitin nettisivustolle. Sanat-blogilla oli alkuvuosina paljon lukijoita. Kirjailijan päiväkirjan lukijamäärää en tiedä. Lukijat
vähenivät mitä harvemmin päivitin
blogia. Minun aikani ja resurssini
eivät riittäneet kahden blogin
ylläpitoon, mutta en raaskinut
luopua Kirjailijan
päiväkirjasta. Olin olen edelleenkin kiintynyt siihen kuin vanhaan ystävään.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;"><br /></span>
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%;">Pieni blogihistoria jatkuu täällä:</span><br />
<span style="font-family: times new roman, serif; font-size: 18.6667px; line-height: 115%;"><a href="http://anita-konkka.blogspot.fi/2017/02/jatkoa-pieneen-blogihistoriaan.html">http://anita-konkka.blogspot.fi/2017/02/jatkoa-pieneen-blogihistoriaan.html</a></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-80625226969863015562017-01-15T23:51:00.000+02:002017-01-15T23:51:26.573+02:00Tappajapuu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHN8DvnX-2WXymtgkd7QQtMiYeW6EOt-Wa0NRya9zah4Cny0FC0TuBdmhm3ofk_qpNLVZ90xBmwLCCUSz8I5cWoT6cqlYl0MntA-8A6IAvpAXPW1rgwrn0BWiPJzh-fKG9-Xw-SsqhwHGn/s1600/Ty%25C3%25B6paikkani+2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHN8DvnX-2WXymtgkd7QQtMiYeW6EOt-Wa0NRya9zah4Cny0FC0TuBdmhm3ofk_qpNLVZ90xBmwLCCUSz8I5cWoT6cqlYl0MntA-8A6IAvpAXPW1rgwrn0BWiPJzh-fKG9-Xw-SsqhwHGn/s400/Ty%25C3%25B6paikkani+2.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Kuvassa nykyinen työpaikkani.
Siirrän vanhasta kannettavasta(oikealla) tiedostoja. vasemmalla olevaan kannettavaan.
Vanha kone
on maannut kymmenen vuotta kellarissa. Se kulki mukanani kahdeksan vuotta pitkin Eurooppaa ja käväisi
Siperiassakin. Nykyisiin läppäreihin verrattuna se oli mahdottoman
painava, mutta minä olin kiintynyt siihen. Se oli
uskollinen matkatoveri. Suretti kun sen
näyttöruutu hajosi ja piti ostaa uusi kannettava.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Vanhan kannettavan
merkki on Siemens Scenic Mobile
360, käyttöjärjestelmä Win 98. Minulla ei
ollut varaa ostaa Applen Macia. Olisihan se ollut tyylikästä istua kahviloissa Applen koneen kanssa, kun leffoissakin se esiintyi. Ei niissä koskaan näkynyt PC:tä, ei näy vieläkään. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> Käytetyimmät
ohjelmani olivat Jarten ilmainen kirjoitusohjelma,
Eudoran sähköposti, Netscape-selain,
Hachette-Oxford –sanakirja. AltaVistan hakukone ( Googlea ei vielä silloin
ollut) ja Front Page- sivunteko-ohjelma, kun kyllästyin koodaamaan <i>Kirjailijan päiväkirjan</i> päivityksiä
nettiin. <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"> Erityisen paljon pidin Desktop Architect –ohjelmasta,
koska sen avulla voi muunnella tietokoneen kuva- ja äänimaailmaa, tyylejä, ikoneja, näytönsäästäjiä jne. Äänet ovat kadonneet, mutta näytönsäästäjän kuvat pyörivät yhä. Ne ovat Paul Cézannen asetelmia . </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUj6Ze-n-reYJg5Isn9vYCRrFc1dy2SOICG4RwaOLAlTjupU8gXHF64IWyB-t507dITIu4WZADiRrSTbkLK6C8nkvdscxR0CXzMjFCt5F91BuPlrv70SjqYfrakVVKsOjQZ9t4jMTR5hSA/s1600/Ty%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4+2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUj6Ze-n-reYJg5Isn9vYCRrFc1dy2SOICG4RwaOLAlTjupU8gXHF64IWyB-t507dITIu4WZADiRrSTbkLK6C8nkvdscxR0CXzMjFCt5F91BuPlrv70SjqYfrakVVKsOjQZ9t4jMTR5hSA/s400/Ty%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4+2.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Kuvassa työpöytä, pino
vuoden 2016 muistikirjoja ja
vanhan tietokoneen ulkoinen näyttö, jossa Cézannen omenavati ja kahvikuppi. Taustalla äitini auringonkukka ja kirjahylly.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Ostin Siemensin kannettavan tietokoneen kesällä 1998. Ensimmäisiä juttuja , jonka tein sillä oli kertomus
nimeltä Tappajapuu. . En
ole julkaissut sitä kertomusta aikaisemmin. En edes muistanut, että
sellaistakin olen joskus kirjoittanut.
Mitä kaikkea vanhan kannettavan
sisuksista mahtaakaan löytyä, sitä mukaa kun siirrän tiedostoja ensin muistitikulle ja edelleen tietokoneelle. Kertomuksen päiväys on 25. 5. 1998.
Ihmettelen päivystä, koska käyttöjärjestelmä Windows 98
tuli myyntiin vasta kesäkuussa Wikipedian mukaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaXRmRt89XmGzakg3kqUZr2kzNeh_4iWSRW6TxIfgoOaUb8Apxn25mb9TLSA8XsuZbzjVPFU5j_7WhR1UFWT1tPsKOgwBsVHufWAJg4sb8ZN9OjXs-oMFHYrcd8S2DGEgi90zH29epXhz5/s1600/Ninni+ty%25C3%25B6p%25C3%25B6yd%25C3%25A4ll%25C3%25A4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaXRmRt89XmGzakg3kqUZr2kzNeh_4iWSRW6TxIfgoOaUb8Apxn25mb9TLSA8XsuZbzjVPFU5j_7WhR1UFWT1tPsKOgwBsVHufWAJg4sb8ZN9OjXs-oMFHYrcd8S2DGEgi90zH29epXhz5/s320/Ninni+ty%25C3%25B6p%25C3%25B6yd%25C3%25A4ll%25C3%25A4.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Kissa Ninni on sitä mieltä, että nyt saa tietokoneruutujen tuijottami<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">nen loppua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Tappajapuu<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Kirjailijan päiväkirja täyttää parin viikon kuluttua 15 vuotta.
Kun aloitin sen, blogilistalla
oli silloin noin 2000 blogia, niistä ei
taida olla enää monikaan hengissä. Tässä Tappajapuu: <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">K</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">aksi
naista keskustelee kahvilapöydässä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Puihinkaan ei voi enää luottaa, sanoo toinen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Ajattele sinä seisot puun juurella ystäviesi kanssa</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> ja </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> yhtäkkiä puu
rysähtää niskaasi eikä sinua enää
ole. </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">S</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ama
kuin tuo
kahvilan katto putoaisi päähäsi
nyt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> Molemmat naise</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">t</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> katsovat
kattoa ja ajattel</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">e</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">vat mitä jäisi keskeneräiseksi, jos he nyt
kuolisivat. Toisen naisen mieleen tuli, että hän ei ollut vaihtanut
alushousuja aamulla. Niissä oli reikiä. Ja kaikki paperit olivat sekaisin,
päiväkirjat arkistoimatta. Miksi
ihmeessä hän oli pitänyt
päiväkirjaa nuoresta tytöstä asti eikä
ollut hävittänyt niitä.
</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">K</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">aikki hänen </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> typerät tunteensa ja tekonsa </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">paljastuisivat
, kun hän kuolisi yllättäen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">-
Se oli nuori nainen, opiskelija, ei se varmaan ollut ajatellut että se voi kuolla yhtäkkiä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">, sanoi
toinen nainen</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Nyt syytetään kaupungin puutarhaosastoa, että se ei ollut kaatanut
puuta ajoissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">- </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> Aina täytyy löytää joku syyllinen
kuolemaan. Kumma ajattelutapa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Kun syyll</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">i</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">nen on tuomittu, asia on poissa päiväjärjestyksestä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Jotkut ihmiset käyvät met</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">s</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ässä halaamassa
puita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Ja jotkut
sitovat itsensä pu</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">i</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">hin k</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">e</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ttingeillä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">M</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">inä olin
edellisenä iltana tilaisuudessa, joss</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">a</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> naiset puhuivat miten puita tulee
kunnioittaa ja niille pitää puhua</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">.</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">P</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">itää pyytää
anteeksi, jos aikoo kaataa puun. </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Toinen
nainen kertoi, että hän pyytää
anteeksi jokaiselta saunaklapiltakin, kun</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
hän </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> heit</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">t</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ä
sen uuniin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Se nyt on vähän liikaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Ehkä se tyttö ei kunnioittanut puita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Ja luonto
kosti. Olisi kaatunut mielu</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">u</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">mmin</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> jonkun </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> UMP:n johtajan niskaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Luonto on
julma. Ja epätarkoituksenmukainen. Se on ihmisen vihollinen. </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> M</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">iksi UMP:n johtajat pääsev</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">ä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">t niin helpolla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Ne eivät
mene puiden alle seisoskelemaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - En mi</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">n</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">äkään, en
varsinkaa</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">n</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> tuulisella säällä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Vaikka sä
kuinka yrittäisit selvitä
hengissä, niin kuolet kumminkin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">S</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">inä olet masentava.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">M</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ene ja
polta ne päiväkirjasi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Niissä on
koko elämäni.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">K</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">uka siitä välittää, kun
olet kuollut. Sinun lapsillesi </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">n</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">iistä on pelkkää riesaa. </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">N</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">e
ajattelevat että nämä päiväkirjat ovat
ainoa mitä äidistä jäi jäljelle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Lapsiparat</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> toinen nainen sanoi ja </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ajatteli, että jollain
tavoin hänen piti päästä eroon päiväkirjoista ennen kuolemaansa, että ei rasittaisi
lapsiaan</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">.</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">- Minne ne
voisi lahjoittaa. Oliko olemassa
jotain tutkimuslaitosta, jota kiinnostaisi
naisten sielunelämä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">, </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> hän
kysyi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Kristiina-instituutti,
soita sinne ja kysy. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">M</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ikä
se on, en ole ikinä kuullutkaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Yliopiston
naistutkimuslaitos.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Jos soitan
sinne, niin sieltä tietysti vastaa joku hapan </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">assistentti</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">,
että me hukuttaisiin päiväkirjoihin, jos
kaikki alka</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">i</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">sivat tuoda niitä tänne.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">K</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">etäpä
kiinno</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">staa</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> tavallisen naisen elämä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">!</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Miksi e</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">t</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">
ruvennut epätavalliseksi naiseksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Miksi sinä
halusit lapsena.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - En muista</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">,</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> lentoemännäksi tai opettajaksi kai, kun kaikki muutkin
tytöt halusivat.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">O</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">pettajaksi?
Oletko sinä tosissasi. Kuka hullu olisi halunnut
opettajaksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">M</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">utta minä halusin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Ja op</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">e</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ttaja sinusta tuli.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> - Siitä
näkee että päämäärät kannattaa asettaa korkealla. Sitä minä tero</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">i</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">tan
oppilailleni. Tytöt haluavat misseiksi ja kuuluis</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">i</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">ksi
tv-tähdiksi. ne joilla on kahdeksikon lauluääni, uskovat että heistä
tulee artiste</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">j</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">a. Kukaan ei
nykyään halua mitään </span><span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: Calibri;">kunnon</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">
ammattia.</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
Naiset poistuvat kahvilasta.</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> tutki </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">lehmuksen väkivaltaista
käytöstä</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">, </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> joka
johti nuoren naisen kuolemaan. </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> Kenen syy se oli?</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> S</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">iinä
rytäkässä lehmus itsekin menetti
henkensä. Ehkä syyllinen </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> oli </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">tuuli. Tai</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> kenties </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">I</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">lmatieteenlaitos, joka ei varoittanut</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">,</span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"> että tuuli saattaa olla vaarallisen voimakasta rannikolla.
Poliisin väkivaltarikosyksikkö </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> päätti </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">päättänyt
tutkituttaa lehmuksen Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijalla. Tutkimuksessa selvitetään onko kaupunki
syyllistynyt laiminlyönteihin, </span><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> kerrottiin päivän lehdessä toukokuun 25.päivä vuonna 1998.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyyB3pJXiMb8Yl4W0JwD0Log_Cb1bXSac_2W_J-nLMZCpC-mzNkj5lYcnZjcJidTDZyTrMgTf_1mZGaOA1HAr0v96GSPnmRVyEVXMRONk6luSKQZFQn5zsyFlBEyvCdDhbOqVgaE1hyphenhyphenLgL/s1600/Cezannen++pelurit.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyyB3pJXiMb8Yl4W0JwD0Log_Cb1bXSac_2W_J-nLMZCpC-mzNkj5lYcnZjcJidTDZyTrMgTf_1mZGaOA1HAr0v96GSPnmRVyEVXMRONk6luSKQZFQn5zsyFlBEyvCdDhbOqVgaE1hyphenhyphenLgL/s320/Cezannen++pelurit.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Cézannen pelurit.
Vanhan näytönsäätäjän kuvia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"> Minulla on
sama ongelma kuin yllä olevan kertomuksen toisella
naisella. Mitä tehdä kaikilla niillä päiväkirjoilla ( kahdeksan vuoden ajalta), joita vanha
tietokone pitää sisällään?<o:p></o:p></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-56769346813562421462016-11-15T21:25:00.000+02:002016-11-16T11:30:06.316+02:00Hullun puolustuspuhe: Sydämen tiedoton sukurutsa<h2 style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.5pt; margin-right: 0cm; margin-top: 119.75pt;">
<b><span style="font-size: large;">Tarua vai totta ?</span></b></h2>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 171.35pt; margin-right: 0cm; margin-top: 24.25pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;"> Motto: Sek</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;"> kirjoitusten tekij</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;">
ett</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.3pt;"> itse </span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.2pt;">kirjoitukset ovat tietenkin
kuviteltuja </span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.35pt;">(Dostojevski).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 171.35pt; margin-right: 0cm; margin-top: 24.25pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: -0.35pt;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBjzgMhxaNQxQL7dittNeevNYx6kPxoIjV_LhO1CkZru41O-uqe0gRyBJzz1fuan26MdQ6cvXVxsSdbDHMCzlpjc0QCSiKObZRkRMaNnwdaxtKX9HxmuZl3kUukgB4qU8Pigh5YAZZI9k0/s1600/August_Strindberg_by_Edvard_Munch.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBjzgMhxaNQxQL7dittNeevNYx6kPxoIjV_LhO1CkZru41O-uqe0gRyBJzz1fuan26MdQ6cvXVxsSdbDHMCzlpjc0QCSiKObZRkRMaNnwdaxtKX9HxmuZl3kUukgB4qU8Pigh5YAZZI9k0/s400/August_Strindberg_by_Edvard_Munch.jpg" width="297" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin: 5.5pt 21.1pt 0.0001pt 2.9pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">Strindberg ennusti vuonna 1887 ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;"> omael</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">kerrallinen romaani </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">on tulevaisuuden
kirjallisuutta. Jo aikaisemmin h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">n oli </span><span style="font-size: 12pt;">ep</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">illyt kaunokirjallisen romaanin elinmahdollisuuksia. H</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">n <span style="letter-spacing: .25pt;">piti
sit</span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> keinotekoisena lajina, koska kirjailija ei
voi </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">tiet</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> mit</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> toisen ihmisen mieless</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> liikkui. H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">n
ehdotti </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">.
tulevaisuudessa jokaisen kansalaisen olisi m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">r</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">tyn </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ik</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">isen</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> kirjoitettava el</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">kertansa, joka tallennettaisiin
</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">anonyymina kunnanarkistoon. H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">n itse oli 38-vuotias, kun </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">n kirjoitti neliosaisen
omael</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">kertansa <i>Palkkapiian pojan</i>, joka n</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">rk</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">stytti sen ajan
makutuomareita sek</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">sis</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">n ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"> muodollaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin: 5.5pt 21.1pt 0.0001pt 2.9pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin: 20.9pt 0cm 0.0001pt 1.2pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">Seuraavana
vuonna h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">n
aloitti avioliittokertomuksen, jota h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">n ensin suunnitteli otsaksi <i>Palkkapiian poikaan</i>. Mutta </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">siitä muodostuikin itsen</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">inen kokonaisuus nimeltä <i>Hullun
puolustus</i></span><i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">puhe</span></i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;"> . H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">n l</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">hetti valmiin k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">sikirjoituksen Heidenstamille </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">liitt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">en mukaan ohjeen: ”Jos sin</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;"> kuolet, l</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">het</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;"> k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt; line-height: 150%;">sikirjoitus </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">takaisin" ja
lisäsi varoituksen ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;"> sit</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;"> ei saanut miss</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt; line-height: 150%;">n </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">tapauksessa antaa naisihmisen k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">siin. Kun romaani 1890-luvulla </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ilmestyi, se aiheutti painokanteen, joka peruttiin
my</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">hemmin.
</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">Samoin oli k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ynyt kymmenen vuotta aikaisemmin ilmestyneelle
</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;"><i>Naimiskauppoja</i> -kertomuskokoelmalle.
Muodollisena syyn</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;"> oli silloin </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ollut jumalanpilkka, mutta todenn</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">isemp</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;"> on, ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.85pt; line-height: 150%;"> paino</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;">kanteen aiheutti porvarisnaisen pilkka. Ei ihme, ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt; line-height: 150%;"> Strind</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">berg tunsi olevansa kansainv</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">lisen naisliigan vainoama. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin: 20.9pt 0cm 0.0001pt 1.2pt; text-align: justify;">
<i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt; line-height: 150%;">Hullun puolustuspuhe</span></i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt; line-height: 150%;"> on
merkillinen kirja. V</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ain
harvat ovat lukeneet sen fiktiona, vaikka Strindberg </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ilmoittaa
alkulehdill</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">,
ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">
kyseess</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;"> on
romaani. Sitä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">on pidetty Strindbergin avio</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">—</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;"> ja sielun</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">kriisin dokumenttina, minkä perusteella on vedetty seu</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt; line-height: 150%;">raavat johtop</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt; line-height: 150%;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt; line-height: 150%;">t</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt; line-height: 150%;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt; line-height: 150%;">kset:
Strindberg sairasti paranoiaa, skitso</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt; line-height: 150%;">freniaa, maanista depressiota ja delirium tremensi</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt; line-height: 150%;">.</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">Jotta fiktion ja todellisuuden sekaannus
olisi t</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">ydellinen,
</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.7pt; line-height: 150%;">on joku uuttera Strindberg-tutkija
laatinut teoksen loppuun </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">huomautusosaston,
josta lukija saa muun </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">muassa
tiet</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">,
ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt; line-height: 150%;">
Strindbergin sisar Anna oli naimisissa </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">Hugo von Philpin kanssa ja ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;"> Siri von Essenin </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt; line-height: 150%;">idin </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt; line-height: 150%;">sisaren mies oli Ruotsin K</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt; line-height: 150%;">öö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt; line-height: 150%;">penhaminan konsuli C.W. M</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt; line-height: 150%;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt; line-height: 150%;">ller. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin: 20.9pt 0cm 0.0001pt 1.2pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt; line-height: 150%;">Strindberg-ekspertti Martin Lammista lähtien kirjallisuustutkijoiden
tavaksi on tullut johtaa itseään harhaan väittämällä, että <i>Hullun puolustuspuheen</i> tarkoitus oli pelastaa Strindberg joutumasta
mielisairaalaan. Hän halusi kirjallaan osoittaa, että vaimon puheet hänen
mielisairaudestaan olivat vähintäänkin epäilyttäviä. Tämän varsin ymmärrettävän käytännön päämäärän
lisäksi hänellä oli kirjallisempi
päämäärä, joka on jäänyt tutkijoilta
huomaamatta. Häntä kiinnosti mustasukkaisuus romaanin aiheena. Hän viittaa <i>Hullun puolustuspuheessa</i> sekä Othelloon
että madame Bovaryyn. Tämänkaltaisia vihjeitä ei kannatta sivuuttaa
turhanaikaisina. Niistä löytyy usein avain tekijän kirjallisiin päämääriin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin: 19.9pt 21.1pt 0.0001pt 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">Strindbergi</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;"> ei tyydytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">nyt Flaubertin n</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">kemys
petetyst</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">aviomiehest</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">.
Jokainen romaanin lukenut varmaan muistaa lammasmaisen Charles Bovaryn, joka
joutuu naurunalaiseksi kirjan alussa, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">kun
h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">n pudottaa lakkinsa </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">maahan.
H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">n on yht</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> lohduttoman h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">lm</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> kirjan loppusivuilla, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">kun h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">n kohtaa vaimonsa rakastajan ja sanoo t</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">lle: "En ole </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">teille
vihainen. Se oli kaikki salliman syytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">".
Strindbergin </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">kertoj</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">min</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> <i>Hullun puolustuspuheessa</i> n</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">kee
Charlesin nauretta</span><span style="font-size: 12pt;">vuuden syyn</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> sen, ett</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> t</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">m</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> ei tied</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> mit</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">n, ei tajua mitään eikä
osaa epäillä mitään. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 21.1pt; margin-top: 19.9pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">On aika katkaista
napanuora, joka yhdist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> <i>Hullun puolustus</i></span><i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">puheen</span></i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">
Strindbergin avio-</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;">kriisiin, ja katsoa
millainen on Stridbergin luoma </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">anti-Charles. Elämänkerrallisesta taustasta irrotettuna
esiin piirtyy aiheen </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">sittelylt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">n yll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">tt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">v</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">n moderni rakkausromaani.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.45pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.0pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">Kirjailija
Axel S. el</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"> vaimonsa Marian kanssa vapaaehtoi</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">sessa maanpaossa Sveitsiss</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.05pt;">. Vaimo on joutunut luopumaan </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">teatteriurastaan miehen uran takia, kuten h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">n antaa ymm</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">rt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">. </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">än</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;"> lastaa syyllisyytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;"> miehen kannetta</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">vaksi.
Lis</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ksi h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">n ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ilee miehens</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">
mielenterveytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">. Avioliitto </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">n</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"> ajautuneen
lopulliseen umpikujaan ja mies, teoksen minäkertoja, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">on henkisen kestokykyns</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">
rajoilla. T</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ss</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.35pt;"> tilanteess</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.6pt;">a miehen puolustusmekanismit alkavat </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">toimia. Syyllisyydentunto k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">ntyy
h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">nen sielussaan ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.5pt;">il</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">lyiksi vaimon uskottomuudesta. Mutta
hän pystyy tarkastele</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">maan rakkautensa menneisyytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> tietyll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> itseironialla - v</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">äl</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">i</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">matkan p</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">st</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">. H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">n tajuaa rakkautensa </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">pakonomaisen
luonteeni, sen alkuper</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">n, joka on l</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ydett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">viss</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">lapsuudenkodista.
Juuri siell</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;"> h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">än </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">kohtasi Marian ensimmäistä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">kertaa. </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">Ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">idin ja Marian kuvat sekoittuvat toisiinsa h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;">nen </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">tajunnassaan ja pusertavat
h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ness</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.3pt;"> esiin huudahduksen:
"Olenko </span><span style="font-size: 12pt;">min</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">
luonnonoikun tuote? Ovatko tunteeni ehk</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> perverssit, koska <span style="letter-spacing: -.25pt;">omistan </span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">itini! Syd</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">men tiedoton sukurutsa?"<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.45pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.0pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt;">T</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">ss</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> oivalluksessa ei ole
mit</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">n
merkillist</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">
Freudin j</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">lkeen
syntyneille sukupolville. Mutta Strindberg
kirjoitti kirjansa<i> </i>vuonna 1893<i>, </i>jolloin Freud<i>
</i>oli tuntematon nimi eikä hänen kirjansa
hysteriasta ollut vielä ilmestynyt,
mutta Freudin oppi-isän Charcotin käsitykset hysteriasta
vaikuttivat
kirjallisuudentutkija Hans Lindströmin mukaan Marian henkilökuvan
muovautumiseen enemmän kuin todellinen
esikuva Siri von Essen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.45pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.0pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">Strindberg on taitava
kirjoittaja. H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.4pt;">n johdattaa pahaa aavistamattoman
</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">lukijan kokemaan mustasukkaisen ihmisen ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">toivoa. </span><span style="font-size: 12pt;">Kertojan </span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">ni muuntuu pikkuhiljaa yh</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;"> todemmaksi ironisen <span style="letter-spacing: .25pt;">et</span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">nnytyksen kadotessa siit</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> samalla kun h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">nen
maailmastaan </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">tulee autiompi ja ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">todellisempi. Vaimo muuttuu h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.25pt;">neen </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">tajunnassaan hirvi</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">iseksi. Vaimon
uskottomuudesta muodostua </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">kertojan pakkomielle. Kertojan
el</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;"> vallitsee kaksi </span><span style="font-size: 12pt;">p</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">m</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">r</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">: vaimon paljastaminen
ja kosto. Lukija huomaa <span style="letter-spacing: -.1pt;">yht</span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">kki</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;"> kertoja, johon h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">n
aikaisemmin luotti, </span><span style="font-size: 12pt;">onkin hullu. Lukijan havahtuminen on kirjan
kriittinen <span style="letter-spacing: .15pt;">k</span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">nne. Nyt riippuu kokonaan lukijasta itsest</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">n jaksaako h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">n </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">jakaa kertojan sis</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">isen
todellisuuden vai torjuuko h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">n sen </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">p</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ttelem</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">, ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;"> Strindbergin on t</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ytynyt
olla hullu, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">jolloin h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">n
voi jatkaa lukemista turvallisin mielin pelk</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">n
kulttuurihistoriallisen uteliaisuuden vuoksi.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .7pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">Parkkiintunut
modernin romaanin lukija ei h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">tk</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">hd</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;"> kirjan </span><span style="font-size: 12pt;">k</span><span style="font-size: 12pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt;">nnett</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">. H</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">n on tottunut siihen,
ett</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">
kertoja voi olla <span style="letter-spacing: .15pt;">yht</span></span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;"> ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">luotettava kuin kirjan
muutkin henkil</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">it, ei kirjailijalta </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;">voi odottaa is</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;">llist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.45pt;"> tukea kuten perinteelli</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">sess</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> romaanissa. Lukijan on selviydytt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">v</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> yksin ep</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">varmuuden </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">tunteista,
joita kertomus h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">ness</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;"> her</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">tt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.05pt;">. </span><i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">Hullun puolustuspuheen</span></i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;"> kaltaisissa omael</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.2pt;">kerrallisissa romaaneissa </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">yksi lis</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">vaikeus, jonka lukija
joutuu kohtaamaan: k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">un kertoja ei j</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">t</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;"> ironiaa pit</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.2pt;">n yllä
välimatkaa ja </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.65pt;">suojelemaan lukijaa, tämä joutuu kohtaamaan kertojan tunteet. Se voi </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">olla
ahdistavaa, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">jos lukijalla on samanlaisia tuskallisia
tunteita ja rankaisemattomia ristiriitoja </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">kuin
minäkertojallakin. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .7pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">Hullun
puolustuspuheessa</span></i><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;"> on kysymys rakkau</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">dessa koetusta pettymyksestä ja mustasukkaisuudesta , joista
monilla </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">lukijoilla voi olla omakohtaisia kokemuksia. </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">Strindberg ei </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">suo lukijalle
sit</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;"> psyykkist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;"> tyydytyst</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">, ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;"> </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ratkaisisi ristiriidan ja j</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">tt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">isi hänet ylev</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.1pt;">n
murheen ja kohottavan </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">oikeudenmukaisuuden tunteen
valtaan, kuten Flaubert teki sy</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">tt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> uskottomalle madame Bovarylle myrkky</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;"> ja Tolstoi ty</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">nt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">m</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ll</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.25pt;">ä uskottoman </span><span style="font-size: 12pt;">Anna Kareninan junan alle. Hullun
puolustuspuheessa sek</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">
minäkertoja ett</span><span style="font-size: 12pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt;">
lukija jäävät yhtä avuttomina pettymyksen, koston ja raivon tunteiden valtaan,
joita petetty rakkaus synnyttää. Lukija
joutuu kohtaamaan omat tunteensa, näkemään omat kielteiset puolensa, joita hän
ei haluaisi nähdä, ja hän lopettaa kirjan lukemisen epämieluisuuden vallassa, häiriintyneenä siitä kirjailija ei
ole tarjonnut hänelle vapauttavaa loppuratkaisua, ja niin ongelma jää elämään
hänessä. Tämä on kaikkia kertomataiteen harmonian ja psykologian lakien
vastaista. Strindberg ei piittaa
vähääkään lukijan odotuksista ja tottumuksista eikä ”kertomataiteen laeista”.
Hän kirjoittaa niin, että hänen kertomuksensa todella tuntuu eikä ole ”ikään
kuin” elettyä. Se on omiaan hämärtämään fiktion ja todellisuuden eroa ja saamaan lukijassa aikaan hämmennystä. Strindberg osasi taiteelliset
etäännyttämiskeinot, mutta ei käyttänyt niitä <i>Hullun puolustuspuheessa.</i> Hänen neroutensa on siinä rohkeudessa ja
viiltävässä rehellisyydessä, jolla hän kuvasi omia tunteitaan. En ihmettele,
että niin outo ja yksinäinen kirjailija kuin Franz Kafka luki yhä uudelleen
Strindbergin omaelämäkerrallisia romaaneja, ja että hänen elämässään oli
vaiheita jolloin hän ei pystynyt mitään muuta lukemaankaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .7pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">Omaelämäkerrallinen romaani on problemaattinen
kirjallisuuden laji. Kun kirjailija tekee omakuvan. niin suhtautuminen siihen
on toisenlainen kuin taidemaalarin omakuvaan. Naapurit katsovat kirjailijaa
kieroon. Sukulaiset kehottavat käyttämään mielikuvitusta ja vaihtamaan
sukunimeä. Kriitikot pitävät kyvyttömänä, koska
kirjailija ei ole pystynyt objektivoimaan kokemuksiaan. Hyvätapainen kirjailija
hylkää oman lajinsa ja kirjoittaa
mielikuvitukseen perustuvan romaanin,
jota kriitikot ylistävät parhaassa
tapauksessa taiteelliseksi voitoksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .7pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;">Omaelämäkerrallinen romaani on kuin kyökin puolelta kirjallisiin piireihin pyrkivä sukulaismies, jonka saappaat ovat tahriintuneet todellisuuden
savessa. Omaelämäkerrallinen romaani muistuttaa liiaksi elämää, tuota likelle tunkevaa, banaalia,
pitkästyttävää ja joskus melodramaattista tapahtumaa, johon itse kukin joutuu
osallistumaan päähenkilönä. Sosiaalisesta painostuksesta huolimatta laji on
olemassa. Sen asema ei kuitenkaan ole niin
vakiintunut, että sillä olisi oma historiansa ja estetiikkansa. Kielenkäyttö ja
hahmotus ovat tietenkin kriteerejä, joilla lajin edustajat voi erottaa
lähisukulaisista: muistelmasta ja elämäkerrasta. <i>Kertomus el</i>ämästä ei ole romaani vaan Paustovskin muistelmat, koska sen
tapahtumat ja henkilöt ovat todellisia ja tunnistettavia. Mutta niin ne
ovat myös omaelämäkerrallisessa romaanissa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .7pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt;"> <b>Lisähuomautus<o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12.0pt;">Hyvä kirja on siitä
hyvä, että sen voi tulkita monella tapaa.
Kun kirjoitin tätä artikkelia, luin kaksi </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.3pt;">uudempaa tutkimusta </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">Strindbergist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">. Amerikassa ilmestynyt Eric
Johannessonin </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">tutkimus
Strindbergin romaanien teemoista ja rakenteista </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.55pt;">tulkitsee <i>Hullun
puolustuspuheen</i> psykologisena rikosromaanina, </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.85pt;">jonka ironia on siin</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.85pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.85pt;">, ett</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.85pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.85pt;"> kertojan tutkimukset vaimon </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">rikoksista k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ntyv</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">tkin h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">nt</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;"> itse</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">n vastaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">Toinen
ja haus</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">kempi tutkimus on
ilmestynyt ruotsalaisessa F</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">rfattarnas </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.35pt;">litteraturhistoria-teoksessa,
sen toisessa osassa, jossa </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">Maria Bergbom-Larsson
tarkastelee <i>Hullun puolustuspuhetta</i> </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">naisten vapautusliikkeen n</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">k</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ö</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">kulmasta. H</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">nen mukaansa teos </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">"antaa pateettista vihi</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;"> miehisen tajunnan kriisist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;"> siin</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.6pt;">ä </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.4pt;">sosiaalisessa ja poliittisessa
tilanteessa, jossa suun</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.15pt;">nataan
ratkaiseva isku kohden miehen roolia luomakunnan </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">kruununa." Niinp</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;"> Axelin maailmankatsomusta ja koko h</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.65pt;">nen </span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">miehist</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">ä</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;"> identiteetti</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">ää</span><span style="font-size: 12pt; letter-spacing: 0.5pt;">n uhkaa Marian ammatillinen kunnianhimo
ja kieltäytyminen äidin ja vaimon roolista, mikä ajaa Axelin lähes hulluuden partaalle ja saa hänet
puolittain tiedottomasti sabotoimaan Marian teatteriuraa.
Bergbom-Larssonin tulkinta
vaikuttaa hyvin todelta, mutta on liian
yksinkertainen ollakseen koko totuus Axelin psyykkisistä ristiriidoista. Vaikuttaa
kuitenkin siltä, että strindbergiläinen rajuus ja radikaalisuus on tätä nykyä
siirtymässä ruotsalaisiin naiskirjailijoihin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<b><span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: 14pt; letter-spacing: 0.5pt;">Jälkisanat<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: 14pt; letter-spacing: 0.5pt;">Tämä
juttu on kirjoitettu vuonna 1979, jolloin
Strindbergn <i> Hullun puolustuspuhe </i> ilmestyi suomeksi. Se oli aikaa, jolloin
autofiktiosta ei puhuttu mitään ja omaelämäkerrallinen romaani oli väheksytty
laji. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: 14pt; letter-spacing: 0.5pt;"> Innostuin Strindbergin <i>Hullun puolustuspuheesta</i>, kirjoitin
jutun ja
tarjosin sitä Parnassoon, mutta ei se kelvannut Tuomas Anhavalle, ei
kai ollut tarpeeksi
korkeakirjallinen, ja juttu
jäi Parnasson toimitukseen. 37 vuotta myöhemmin löysin jutusta yhden
version, kun rupesin järjestämään vanhoja arkistoja. Ajattelin ruveta hyödyntämään laiminlyötyä Kirjailijan
päiväkirjaa laittamalla tänne arkiston
löytöjä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.0pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.15pt; margin-right: 0cm; margin-top: 7.2pt; mso-line-height-rule: exactly; text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "georgia" , serif; font-size: 14pt; letter-spacing: 0.5pt;">Strindberg
oli minulle tuttu varhaisnuoruudesta, jolloin olin käynyt isäni kanssa
katsomassa <i>Uninäytelmää</i> Kansallisteatterissa.
Näytelmä oli tehnyt minuun silloin sellaisen
vaikutuksen, että lähdin teatterista
mykistyneenä, enkä sen kommin ole unohtanut Strindbergiä. Kun
matkustin Tukholmaan 80-luvulla , kävin
ensi töikseni hänen museossaan. </span><span style="font-size: 12.5pt; letter-spacing: 0.5pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin: 5.5pt 21.1pt 0.0001pt 2.9pt; text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.25pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: .95pt; margin-right: 0cm; margin-top: 18.25pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12.0pt;"><br /><!--[endif]--></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin: 5.5pt 21.1pt 0.0001pt 2.9pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin: 5.5pt 21.1pt 0.0001pt 2.9pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 18.5pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.9pt; margin-right: 21.1pt; margin-top: 5.5pt; mso-line-height-rule: exactly;">
<span style="font-size: 12pt; letter-spacing: -0.15pt;"><br /></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-45308672084282818972016-03-19T15:45:00.001+02:002016-03-19T15:45:12.215+02:00Minna Canthin päivänä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCShhWxTCL3SN1jbJm2ZMEh-PQkpoJlTHLSEpUMKZI5re2YmArfc4L76Y0EbOH6eNlfh0rnm31agJsxXPrv5iGTV9AZN7yC4hbl-fGlGa20y1kH-n0hIRAsKj1JGX00U_cSTFqNcfUTBI/s1600/Joutsa-Jyv%25C3%25A4skyl%25C3%25A4+250.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCShhWxTCL3SN1jbJm2ZMEh-PQkpoJlTHLSEpUMKZI5re2YmArfc4L76Y0EbOH6eNlfh0rnm31agJsxXPrv5iGTV9AZN7yC4hbl-fGlGa20y1kH-n0hIRAsKj1JGX00U_cSTFqNcfUTBI/s640/Joutsa-Jyv%25C3%25A4skyl%25C3%25A4+250.JPG" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Vanhoja kirjoituksia</b><br />
<br />
<div class="WordSection1">
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; margin: 0cm 100pt 18.6pt 0cm; text-indent: 0cm;">
NAISKIRJALLISUUDEN ASEMA MIESKESKEISESSÄ KULTTUURISSA </div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 150%; margin: 0cm 100pt 18.6pt 0cm; text-indent: 0cm;">
Alustava
luonnos Minna Canthin päivän seminaariin Villa Kivessä
( ei päivämäärää,
luultavasti 1990 alussa)</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; margin-bottom: 31.2pt; text-indent: 0cm;">
Motto<i>: "Kyllä
saan jo vähitellen ruveta tyytymään. Kun 1. Helsingin kirkoissa varoitetaan
seurakuntaa minusta, kun 2. Yliopiston professorit antavat arvonimen
"rietas nainen" ja kun 3. ne jotka ovat likemmin oppineet tuntemaan,
kuvaavat juorujen jumalattareksi ja vertaavat Potipharin emäntään, niin alkaa
tuo jo riittää. Laskut selvänä maailman kanssa! Emme tule toisiamme kaipaamaan</i><i>," kirjoitti
Minna Canth
kirjeessä Hilda Aspille.</i></div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 11pt; margin-bottom: 11.2pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
HISTORIAA:
tasa-arvon vaatimukset</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; margin-bottom: 21pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Canth
lanseerasi Suomeen 1800-luvun lopun kansainvälisen naisliikkeen kolme perusteesiä: naisten tulee saada tasa-arvo
polittiisesti, ammatillisesti ja sukupuolisesti. Varsinkin viimeksi mainitut
vaatimus aiheutti närää miesten keskuudessa, koska naiset vaativat miehiltä
samanlaista siveyttä ja uskollisuutta kuin heiltä itseltään vaadittiin</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
<b>Työmiehen vaimo</b> -
ensimmäinen feministinen teos Suomessa (ruoski
Minna Canthin omien sanojen mukaan kaikkia lain ja asetusten naista kohtaan
sisältämiä vääryyksiä, nurinkurisia uskonnollisia käsitteitä, miesten juopottelua ja
kevytmielisyyttä, naisten tyhmyyttä,
pinnallisuutta ja ennakkoluuloisuutta. Näytelmä
oli yleisön suosikki, mutta valtakritiikki hyökkäsi
ja haukkui kehnoksi, etenkin fennomaanit. Kirkko ja yliopistomiehet yhtyivät
hyökkäykseen joka oli ennenkuulumattoman kova.</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Canthin kohtalo samanlainen kuin niiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten naiskirjailijoiden jotka käsittelivät
noina aikoina tuotannossaan
naisten yhteiskunnallisia ongelmia - heitä vastana hyökättiin, heitä pilkattiin
suffrageteiksi, teosten taiteellista arvoa
vähäteltiin kyökkirealismiksi jne. Samoin kuin Minna Canth hekin sairastelivat
paljon erilaisia psykofyysia sairauksia.Terveys ei kestänyt halveksuntaa ja
mitätöntiä. Minna Canth kuoli vain 53-vuotiaana. Kolmen vuoden kuluttua hänen
kuolemastaan on kulunut sata vuotta. Hänen kanttinsa ei kestänyt jatkuvaa
henkistä painostusta.</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.3pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Pohdiskelua: Miksi hyökkäys Minna Canthia ja varhaista feminismiä kohtana oli
niin raju?</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.3pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Syitä:</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.3pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; margin: 0cm 148pt 21.2pt 0cm; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Länsimaisen kulttuurin
mieskeskeinen hegemonia, jonka peruspilarit ovat yli 2000 vuotta olleet kirkko
ja yliopisto.</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; margin-bottom: 19.2pt; text-indent: 0cm;">
Pelko hegemonian menetyksestä; suffragettiliike oli vaara
miehiselle valtakulttuurille, koska se uhkasi
yhteiskunnan perusarvoja ja rakenteita: naiset pyrkisivät
koulutukseen ja työelämään - se aiheuttaisi pelkää sekasortoa. Miten kävisi
kodin, kirkon ja isänmaan? Varsinkin konservatiivit (= fennomaanit) tajusivat
vaaran heti.</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.5pt; margin-right: 40pt; text-indent: 0cm;">
Feminismi oli osoitus uskonnon kriisistä (kuten Julia
Kristeva on todennut) jotenka kirkonmiehillä
on täysi syy vastustaa sitä henkeen ja vereen.</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.5pt; margin-right: 40pt; text-indent: 0cm;">
<br /></div>
</div>
<span style="font-family: "Bookman Old Style","serif"; font-size: 11.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Bookman Old Style"; mso-bidi-language: FI; mso-fareast-font-family: "Bookman Old Style"; mso-fareast-language: FI;"><br clear="all" style="mso-break-type: section-break; page-break-before: always;" />
</span>
<br />
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 11pt; margin: 0cm 0cm 13.25pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
<!--[if !supportLists]-->I<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; line-height: normal;">
</span><!--[endif]-->NAISKIRJALLISUUDEN
LAJEISTA</div>
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 23.75pt; margin-bottom: 21.2pt; text-indent: 0cm;">
Kaikki naisten kirjoittama kirjallisuus ei ole
naiskirjallisuutta. Naisilla ei ole olemassa mitään yhtenäistä perinnettä -
toisessa ääripäässä ovat feministiset kirjailijat ja toisessa päässä ne
naispuoliset kirjailijat, jotka ovat
kirjailijoita ilman nais -etuliitettä. He ovat voittaneet biologisen
sukupuolensa, ovat nousseet sen yläpuolelle, ehkä. Heitä ei pidä kutsua naiskirjailijaksi. Se voi olla
loukkaus. Heidän käsityksensä mukaan ihmisen sukupuoli ei vaikuta
kirjoittamiseen, (vaikkakin
sukupuoli saattaa vaikuttaa jossain määrin haitallisesti kritiikkiin ja
vastaanottoon - miehet kun eivät tunnetusti lue naisten nimellä kirjoitettuja
kirjoja.) Tähän ryhmään kuuluvat naispuoliset kirjailijat ovat omaksuneet
miehisen tavan kirjoittaa. Heistä voi hyvällä syyllä sanoa, että he
kirjoittavat kuin mies; sen sanominen osoittaa arvostusta, mutta jos miehelle
sanottaisiin, että hän kirjoittaa kuin nainen, hän loukkaantuisi.</div>
<br />
<div class="Bodytext20" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; line-height: 11pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;">
Jatkuu, ehkä myöhemmin, jos
Abby Reader suostuu
skannaamaan esitelmän tietokoneen tekstitiedostoksi. </div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-5302443000644335262016-03-10T17:04:00.000+02:002016-03-10T17:04:19.670+02:00Tunnustuksia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyP2gSB9Q3D2rp6RJ3AwICbrGeDyfJxwrt5nPau20t-lA6klqLhmpwVJnOacK8aGXkS9BePDfHFozJfcPyrIhT41m98Ta1mMuK4-hGdDHvvdd7kbMm7nQQ40Mq_p8msQW24qpOfSEBFIPT/s1600/Karl+Owe+Knausg%25C3%25A5rg++2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyP2gSB9Q3D2rp6RJ3AwICbrGeDyfJxwrt5nPau20t-lA6klqLhmpwVJnOacK8aGXkS9BePDfHFozJfcPyrIhT41m98Ta1mMuK4-hGdDHvvdd7kbMm7nQQ40Mq_p8msQW24qpOfSEBFIPT/s640/Karl+Owe+Knausg%25C3%25A5rg++2.jpg" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Karl Owe Knausgård ( kuvakaappaus televisiosta)</div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Karl Owe Knausgård kirjoittaa <i>The
Guardian</i>- lehdessä, miten omaelämäkerta <i>Taisteluni</i> syntyi (<a href="http://www.theguardian.com/books/2016/feb/26/karl-ove-knausgaard-the-shame-of-writing-about-myself">
The shame of writing about myself</a>). Hän
oli 29-vuotias kun hänen isänsä kuoli kesällä 1998. Syksyllä ilmestyi hänen esikoisteoksensa <i>Ute av verde </i>(Ulos vihasta), josta
isoveli Ynge sanoi, että isä haastaisi hänet oikeuteen, jos eläisi, niin paljon
kirjassa oli sellaista mistä isä tunnistaisi itsensä ja raivostuisi.
Esikoiskirjan ilmestyminen oli vuosien unelman täyttymys, mutta Knausgård ei
tuntenut iloa. Hän tajusi kirjoittaneensa romaanin isälle, mutta isä ei ehtinyt
lukea sitä.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Halusi varmaankin näyttää isälleen, mihin kykenee,
arvelen, koska minulle oli käynyt samoin kuin hänelle. Isäni kuoli kesällä 1970 ja esikoisromaani <i>Irti</i> ilmestyi syksyllä. Olin
29-vuotias. Olin kirjoittanut romaanin
näyttääkseni hänelle, että minäkin osaan kirjoittaa. Kun hän kuoli, olin sekä
helpottunut että järkyttynyt. Helpottunut koska olin pelännyt hänen raivostuvan
kun hän lukee kirjan ja tunnistaa sen sivuilta itsensä. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Isän kuoleman jälkeen Knausgård
yritti kirjoittaa tarinaa joka liittyi isän rappioon ja kuolemaan sekä
Kristiansundin taloon, jossa isä oli elänyt viimeiset vuodet äitinsä kanssa. Liuskoja kertyi 800, mutta kirjaa ei syntynyt.
Viisi vuotta kestäneiden yritysten jälkeen, hän luopui (”joutui sivuraiteille,”
kuten hän sanoo) ja kirjoitti romaanin miehestä, joka yrittää kirjoittaa
enkelien historiaa. (<span class="apple-converted-space"><span style="background: white; font-size: 12.5pt; line-height: 115%;"> </span><i><span style="background: white;">En
tid för allt, </span></i><span style="background: white;">joka oli
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana). Toisen romaanin ilmestymisen jälkeen hän
palasi isänsä tarinaan, mutta yhä se harasi vastaan. Ongelma oli siinä, että
hän yritti kirjoittaa tarinaansa romaanin muotoon.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Tunnistan
tuon ongelman. Yritin kirjoittaa omaa tarinaani
vuodesta 2002 alkaen, mutta kirja ei ottanut syntyäkseen. Esteenä oli kirjallinen kunnianhimo tehdä
fiktiota, koska se on arvostetumpi kirjallisuudenlaji kuin omaelämäkerta. Lopulta oli pakko luopua fiktiosta ja suostua oman
elämänsä kerturiksi. Sitten nousi uusi este: kuinka voi kirjoittaa elävistä heidän
oikeilla nimillään? Sekä itsestä että kuolleista on paljon helpompi kirjoittaa.
Kuolleet eivät loukkaantuisi, tulisivat korkeintaan kummittelemaan uniin. Suurimman
nimiongelman aiheutti Hannu Salama, joka asui naapurissa. Jos hänellä olisi ollut sivuosa elämässäni,
hänet olisi voinut jättää pois omaelämäkerrasta hyvällä omatunnolla. Kun kerroin hänelle, että minun pakko
kirjoittaa hänestä, hän murahti jotain epämääräistä ja minä tulkitsin murahduksen
myöntäväksi vastaukseksi. Kirjoittaminen
pääsi vihdoin vauhtiin kymmenen vuotta kestäneen yrittämisen jälkeen. Vain nuoruudenrakastettu jäi lopullisessakin
käsikirjoituksessa peitenimen taakse. En halunnut aiheuttaa lisää kärsimyksiä
niiden kärsimysten lisäksi, joita olin jo aiheuttanut.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Knausgård
vapautui pakosta kirjoittaa elämää suurempaa romaania
à la Tolstoi, kun hän
luki Ivan Turgenevin <i>Metsämiehen muistelmat</i> Tolstoin <i>Sodan
ja rauhan</i> jälkeen Turgenevin kirja
oli mullistava kokemus. Kirjassa ei
ollut keskeisiä henkilöhahmoja, jotka kannattelivat rakennetta tai juonenkulkua,
ei ollut juontakaan eikä suuria tapahtumia, minäkertoja-metsämies vain
kuljeskeli koiransa ja riistanvartijansa kanssa pitkin metsiä ja kyliä, tapaili
tilanomistajia ja heidän orjiaan, katseli luontoa ja kuunteli ihmisten tarinoita. Kirja oli täysin vapaa proosakirjallisuuden
konventioista. Maisemat ja ihmiset, joita Turgenev kuvaa ovat todellisia
maisemia ja todellisia ihmisiä, kuten Knausgård sanoo: ikään Turgenevin proosa
jollakin tapaa repisi muovin romaanipakkauksen yltä ja sallisi maailman kaikkine
väreineen ja omanlaisine ihmisineen kasvaa esiin. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"> Knausgård ihastui <i>Metsämiehen muistelmien</i> autenttisuuden tuntuun ja ”maailmanläheisyyteen,”
jonka käänsin englanninkielisestä sanasta ”worldnearness,” siksi sitaatit. Minäkin ihastuinTurgeneviin, kun toista
kuukautta sitten vihdoin ja viimein luin
tuon isänperintönä yli neljäkymmentä
vuotta sitten saamani kirjan. Minua
hämmästytti miten tuoreesti Turgenev kuvasi sekä luontoa että ihmisiä. Ihmiset, heidän puheensa ja olemuksensa eivät
tuntuneet fiktiolta, vaan ihmisiltä, jotka olivat eläneet ja jotka Turgenev oli
todella tavannut. Ajattelin, että hänellä on täytynyt olla eideettinen muisti, miten
hän muuten olisi pystynyt kuvaamaan niin elävästi maiseman yksityiskohtia ja ihmisten ulkonäköä. Kenties Knausgårdillakin on eideettinen
muisti (joka ei tarkoita valokuvamuistia), koska hän pystyy kuvamaan niin
tarkasti lapsuutensa ja nuoruutensa maailmaa, ihmisiä ja omia tekemisiään. Joka tapauksessa Turgenevin kirja teki häneen
niin suuren vaikutuksen, että hän aikoo mahdollisesti käydä katsomassa mitä todellisuus on tehnyt niille
seuduille, joilla Turgenev kuljeskeli kiväärinsä kanssa 160 vuotta sitten. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Knausgård kulutti
kymmenen vuotta
yrittäessään kirjoittaa isästä
ja itsestään. Tulppana oli sisäinen sensorin. joka kielsi kirjoittamasta itsestä ja muista
omalla nimellä. ”Ketä kiinnostaa mitä olet tehnyt tai
ajatellut, et ole kukaan etkä mikään,” sensori puhui. Kun
Knausgård loppujen lopuksi uskaltautui kirjoittamaan ilman fiktion suojaverhoa
omista kokemuksistaan omalla nimellään,
se tuntui hänestä valtavalta rajojen rikkomukselta. Kun hän lähetti kirjan
ensimmäiset liuskat kustannustoimittajalleen, tämä sanoi niitä ”maanisen tunnustuksellisiksi.” Teksti oli hämmentävää eikä missään mielessä
valmista, mutta kaikesta huolimatta tekstissä oli jotain, josta kannatti jatkaa,
Knausgård kertoo. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"> Knausgård pystyi kirjoittamaan isän kuolemasta,
joka oli kirjan tarkoitus, syy ja ydin, vasta sen jälkeen kun hän oli
kirjoittanut sata banaalia sivua 16-vuotiaan teinipojan uudenvuodensekoilusta. Ne olivat sivumennen sanoen juuri samat sivut,
jotka saivat minut jättämään <i>Taisteluni</i> ensimmäisen kirjan kesken.
Palasin ensimmäiseen kirjaan sen jälkeen kun olin lukenut toisen kirjan. Sekin oli jäädä kesken, koska sen alussa oli
lapsiperheen arkea minun mielestäni liian paljon. Vasta nyt luettuani Knausgårdin
kirjoituksen <i>The Guardianista</i> alan tajuta,
että elämän arkipäiväisyyden kuvaamisella on syynsä ja tarkoituksensa. Se on minun käsittääkseni irtiotto korkeakirjallisuuden muoto- ja rakennesäännöistä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Minä
pystyin kirjoittamaan isäni kuolemasta vasta kun olin kirjoittanut seitsemän romaania,
mutta fiktionmuodosta en pystynyt vielä luopumaan.
Kirjoitin <i>Johanneksen tunnustuksia</i>
viisitoista vuotta. Ensimmäisinä vuosina
vein käsikirjoituksen eri versioita WSOY:n Ville Vikstenille, jolta versiot palasivat aina takaisin. Ville kypsyi käsikirjoitukseeni
täysin, ja ehdotti että poistaisin siitä isän.
En voinut tehdä sitä, koska isä oli tekstin ja minun kirjoittamiseni ydin. Vaihdoin kustantajaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"> Knausgårdin kymmenen vuotta romaanin kirjoitusyritysten parissa eivät kuluneet
turhaan, sillä kun teksti alkoi vihdoin sujua, <i>Taisteluni</i> kuusi kirjaa syntyivät
nopeassa tahdissa. Ensimmäisen kirjan ilmestymistä seurannut konflikti isän
veljenperheen kanssa yllätti Knausgårdin, sellaista hän ei ollut
osannut odottaa. Konfliktista tuli julkinen ja media kiinnostui
kirjasta, jonka Knausgård ei ollut odottanut kiinnostavan ketään, niin
äärettömän tylsä kirja se oli hänen mielestään. Kiitokset sedälle joka nosti rähinän kirjasta.
Ilman häntä kirjaa ei ehkä olisi käännetty suomeksi ja ties kuinka monelle kielelle, enkä minä
odottelisi nyt kuudennen osan
suomennoksen ilmestymistä. Sitä odotellessani luen August Strindbergiä, jota on
pidetty pohjoismaisen tunnustuskirjallisuuden esi-isänä tai ainakin tunnetuimpana
edelläkävijänä. Mutta oliko hän oikea tunnustuskirjailija?
Hänen <i>Hullun puolustuspuheensa</i> on romaani eikä tunnustuskirja. Knausgård
ylittää hänet kirkkaasti tunnustuksellisuudessa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Aikaisemmat
kirjoitukseni Knausgårdista täällä:<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><a href="http://akonkka.blogspot.fi/2012/12/knausgardin-taistelut.html">http://akonkka.blogspot.fi/2012/12/knausgardin-taistelut.html</a><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><a href="http://akonkka.blogspot.fi/2014/08/karl-owe-knausgard-taiteluni-neljas.html">http://akonkka.blogspot.fi/2014/08/karl-owe-knausgard-taiteluni-neljas.html</a><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><a href="http://akonkka.blogspot.fi/2015/07/karl-ove-knausgard-taisteluni-viides.html">http://akonkka.blogspot.fi/2015/07/karl-ove-knausgard-taisteluni-viides.html</a><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-23484041219997074732016-02-27T21:48:00.000+02:002016-02-27T21:48:39.043+02:00Taidetta ja nostalgiaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsfW-uygTvCi4KSG6cuf_bNFetiP0owqqIEItZYre6J0WIY1-SSnofOMkNzv1P5fdAZWUuq_eSG_5r-tedlU6KNM6Aeo0p2cIzSafkudyy1tLMA4GIltH0C83soJhnOM2KuMwauMYS8-Ed/s1600/Hopeahampainen+kala.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsfW-uygTvCi4KSG6cuf_bNFetiP0owqqIEItZYre6J0WIY1-SSnofOMkNzv1P5fdAZWUuq_eSG_5r-tedlU6KNM6Aeo0p2cIzSafkudyy1tLMA4GIltH0C83soJhnOM2KuMwauMYS8-Ed/s640/Hopeahampainen+kala.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Hopeahampainen kala, seinällä kala tai lintu. Unohdin katosa nimen.</div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Heikki W.Virolaisen
taidetta Keravan taidemuseo
Sinkassa viimeistä päivää 28.2.2016. Minä kävin siellä viime hetkellä ( 26.2. 2016) . Se oli yhteisnäyttely <i>Näkijöitten suk</i>ua. Toinen näkijä oli
Alpo Jaakola, mutta hänen töitään en ehtinyt katsoa. Kun olin katsellut yli kaksi tuntia
Virolaisen veistoksia, nälkä oli niin kova, että oli pakko lähteä syömään. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7lLj-GKeaX7Brdb8nCe9olFTmNSO7sUiz9iMrua4xKe3nJVWDd6pKB2g5Gm1ICCzPyK2VJ9i4GhVe6II1qdz2M-yELFA9u6O1FcuVBlpCgSptGegGR0RF033GjiteF9TymEBt6RVugPFc/s1600/Fyysillisen+todellisuuden+tajuamisen+kala+II+1966-1988.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7lLj-GKeaX7Brdb8nCe9olFTmNSO7sUiz9iMrua4xKe3nJVWDd6pKB2g5Gm1ICCzPyK2VJ9i4GhVe6II1qdz2M-yELFA9u6O1FcuVBlpCgSptGegGR0RF033GjiteF9TymEBt6RVugPFc/s640/Fyysillisen+todellisuuden+tajuamisen+kala+II+1966-1988.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Fyysisen todellisuuden tajuamisen kala ( ehkä ellen muista väärin)</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"> ”Taiteen puute masentaa [… ]Taide on energiaa joka antaa voimaa ihmisille,” Virolainen sanoo näyttelyn videolla. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlAURjYuqkftmMbhrG-M9upgZHEFL5yhP4VvfzwH7RBTjuRPrEhXe9PJVCieoVCa0ywD-GI0grcucKVe7JsxOhmtHl8mO7N4sA4dmyjOrKMATfIsVmH9QGQQm-8HCqO5XUKmAX3wcsAlgV/s1600/Korkeaotsainen+kala.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlAURjYuqkftmMbhrG-M9upgZHEFL5yhP4VvfzwH7RBTjuRPrEhXe9PJVCieoVCa0ywD-GI0grcucKVe7JsxOhmtHl8mO7N4sA4dmyjOrKMATfIsVmH9QGQQm-8HCqO5XUKmAX3wcsAlgV/s640/Korkeaotsainen+kala.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Korkeaotsainen kala, minun lempikalani näyttelyssä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Kaksi viikkoa ennen kuin tapasin Virolaisen bussi numero 36:ssa ( nykyinen nro 14), näin unta kahdesta janoisesta kalasta, toinen oli kuha, toinen lahna. Ne joivat vettä ämpäristä
kaksihaaraisen koivun juurella Koskenpesässä ( = lapsuuteni kesäpaikka). En
tuntenut häntä bussissa, mutta hän tunsi
minut. Kun hän sanoi nimensä, tiesin kuka hän on. Olimme olleet koulutovereita. Hänestä oli tullut tunnettu taiteilija, ja hän on
tehnyt Kalevalan inspiroimia veistoksia.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8yGS0LUWfKYyykouBF2CnVS6zCc1ximE3fI8YmDMZDZ_U6UQpM3_p-QmvCGasaU1c66l9Ioz9CI7UVV6jtmSLoUhHTlm7mBpdLLUf7rfPevRGmiNbV8NoaPpTr5KMSeFo9FXa41EkFPEu/s1600/Marjatan+pojan+yl%25C3%25B6snousemus+1964-1965.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8yGS0LUWfKYyykouBF2CnVS6zCc1ximE3fI8YmDMZDZ_U6UQpM3_p-QmvCGasaU1c66l9Ioz9CI7UVV6jtmSLoUhHTlm7mBpdLLUf7rfPevRGmiNbV8NoaPpTr5KMSeFo9FXa41EkFPEu/s640/Marjatan+pojan+yl%25C3%25B6snousemus+1964-1965.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Marjatan pojan ylösnousemus. Keskellä veistos, sivuilla yksityiskohtia veistoksesta.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc20icH9XLBoivrnGgvxH75C4oEBzIDoTzXJo91LSsJEX0c82q8id7dpQ3MQg82YVOzgmOMi2InaERMdUy7GPBl8bkS-aa9C5D9mUx9aSBTSLehEwK0br4TiQ76Vna3xUIuSgg2xRUac3_/s1600/2016-02-26+Ilman+impi++1970.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc20icH9XLBoivrnGgvxH75C4oEBzIDoTzXJo91LSsJEX0c82q8id7dpQ3MQg82YVOzgmOMi2InaERMdUy7GPBl8bkS-aa9C5D9mUx9aSBTSLehEwK0br4TiQ76Vna3xUIuSgg2xRUac3_/s640/2016-02-26+Ilman+impi++1970.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Ilman impi vasemmalle, oikealla Ilman immen kädet ja jalat.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> </span>Oli vuosi 1986, kun
tapasimme bussissa ja lähdimme juomaan retsinaa Kosmokseen. Siitä alkoi kolme vuotta kestänyt suhde.
Sitä ne janoiset kalat unessa tarkoittivat,
hän sanoi myöhemmin. Hän uskoi
uniin, ei väheksynyt niitä, harvinainen mies, minun toteutunut uneni ! Hän opetti minut lukemaan tarot-kortteja
ja tutkimaan
astrologiaa. Näyttelyn videolla
hän sanoi, että mielikuvitus on tärkeämpi kuin tiede.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrHpbgs6FXFhb7mU4Rf4qbApxb4p6A4f2615k0GjgeeyN1jzulokPkDsK-tEa3w0b1kbzpUBOUO8yGLx0u85O5l1xqHwesj6d5rYoAYN5Jmmrv3W34K6Q8Y-y237RS7vofhRwaKWF-5Q_b/s1600/Sukkulakonstruktio+1986.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrHpbgs6FXFhb7mU4Rf4qbApxb4p6A4f2615k0GjgeeyN1jzulokPkDsK-tEa3w0b1kbzpUBOUO8yGLx0u85O5l1xqHwesj6d5rYoAYN5Jmmrv3W34K6Q8Y-y237RS7vofhRwaKWF-5Q_b/s400/Sukkulakonstruktio+1986.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Sukkulakonstruktio 1986</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sinä vuonna tapahtui
paljon merkittävää. Olof Palme
murhattiin helmikuun lopussa. Olin
silloin paluumatkalla Ravennasta,
jossa olin löytänyt oman ääneni kirjailijana ja kirjoittanut Talvi Ravennassa- romaanin ensimmäisen
version. Paluumatkalla
oli viettänyt päivän Tukholmassa. Ja kun
palasin Suomeen , luin lehdestä
että Olof Palme murhattu samalla kadulla, jota pitkin
oli kulkesinut aikaa tappamassa. Samana vuonna huhtikuun lopulla räjähti
<span style="background: white;">Tšernobylissa,<span class="apple-converted-space"> </span></span>Prypjatin ydinvoimalassa. <span class="apple-converted-space"><span style="background: white; font-size: 12.5pt; line-height: 115%;"> </span> </span><span style="background: white;"> Ja elokuun viimeisenä
päivänä kuoli Urho Kekkonen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJk7TNF5PV09wG0O7rJZig42pLv_Lnj2Buv-fv82Ku5j42cmjeQTYISfsz2BT6yuWLZ4BHWteXKjdKzEu0B16EmIggIv4Y62nZ2MFYJzWcmqwXxGDeH-rOJm8ue83YrhyphenhyphenhKMUkQfx5Ioco/s1600/Kompositio+1967.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJk7TNF5PV09wG0O7rJZig42pLv_Lnj2Buv-fv82Ku5j42cmjeQTYISfsz2BT6yuWLZ4BHWteXKjdKzEu0B16EmIggIv4Y62nZ2MFYJzWcmqwXxGDeH-rOJm8ue83YrhyphenhyphenhKMUkQfx5Ioco/s400/Kompositio+1967.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Konpositio E/3 1967</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"> Virolainen oli täynnä positiivista energiaa.
Hän innoitti minua kirjoittamaan.
Kirjoitin pienoisromaanin <i>Hullun taivaassa, </i> joka
oli Finlandia-ehdokkaana, <i>Kolme muistikirjaa</i> sekä <i>Nainen unen peilissä</i>, kaksi viime mainittua suhteen
päättymisen jälkeen. Hän oli ehdottanut että kirjoittaisin kirjan unistani, muuten en
olisi luultavasti ryhtynyt niin hulluun hommaan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7X1thyphenhyphenvW-ra0h6xLOFv6cPzM8Np_D1vpp1RgbF-4J3BFOvRSyoCogPEA2sVFXH6JhVUbaVQaUEoq7PpGzy1JTolU-BRtRj8LDrSO9gL1zOQjgArUnI8-kdpzdkf5cFyx-xLvgeW3RAjWw/s1600/V%25C3%25A4nkyr%25C3%25A4kala+1978-1980.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7X1thyphenhyphenvW-ra0h6xLOFv6cPzM8Np_D1vpp1RgbF-4J3BFOvRSyoCogPEA2sVFXH6JhVUbaVQaUEoq7PpGzy1JTolU-BRtRj8LDrSO9gL1zOQjgArUnI8-kdpzdkf5cFyx-xLvgeW3RAjWw/s400/V%25C3%25A4nkyr%25C3%25A4kala+1978-1980.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Vänkyräkala</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Suhteeni Virolaiseen
oli yhtä vänkyrä kuin hänen kalansa. Hän oli oli naimisiin
1980-luvun alussa venäläisen
naisen kanssa, jolle olin
mustasukkainen. Olen kirjoittanut siitä <i>Hullun taivaassa</i> sekä <i>Unennäkijän
muistelmissa</i>. Suhde Virolaiseen
päättyi vuonna 1989, joka oli Euroopan historiassa yhtä merkittävä kuin vuosi
1986. En tavannut Virolaista
1990-luvulla. Siltä
vuosikymmeneltä häneltä oli näyttelyssä
pari veistosta, ne näyttivät ilottomilta, koska olivat
värittömiä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHNx-muPNDiZtiOsuW33_Oy1z1BBCj36Jvq7fQHV_xbyu6icb_nYRZOS4o9FuuPrr5u8MVYQjxtoVNiHzzHZcfel_C4VvPvPK59STJ4Q2UawE-xb1FbzUoeyrk_siWPAC_mzKC6HZZhPUo/s1600/Onko+Suomi+Ruotsin+takapiha+1991.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHNx-muPNDiZtiOsuW33_Oy1z1BBCj36Jvq7fQHV_xbyu6icb_nYRZOS4o9FuuPrr5u8MVYQjxtoVNiHzzHZcfel_C4VvPvPK59STJ4Q2UawE-xb1FbzUoeyrk_siWPAC_mzKC6HZZhPUo/s400/Onko+Suomi+Ruotsin+takapiha+1991.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Onko Suomi Ruotsin takapiha, 1991</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"> En tiedä mitä hänelle
oli tapahtunut. Paitsi että hän oli eronnut venäläisestä
vaimosta ja mennyt naimisiin suomalaisen
naisen kanssa. Hän kuoli vuonna 2004.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMLwsKX8K15KpLvcbsgiKp3Rb_DBRbOPNBZQIoOMY9XTUoCa5Q_4EMtVTYrbAUc4XSFI_RiZgKdSMP9vQo88z8g4l30FALerMSU14rb_9Owct30LfWSQM_zJqv7ouDSIhaz-ETvjNKV-qa/s1600/Bakteerivaara+1968.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMLwsKX8K15KpLvcbsgiKp3Rb_DBRbOPNBZQIoOMY9XTUoCa5Q_4EMtVTYrbAUc4XSFI_RiZgKdSMP9vQo88z8g4l30FALerMSU14rb_9Owct30LfWSQM_zJqv7ouDSIhaz-ETvjNKV-qa/s400/Bakteerivaara+1968.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Bakteerivaara, luonnos 1968</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><b><span style="background: white;">Kirjailijan päiväkirjan syntymäpäivä<o:p></o:p></span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"> Kirjailijan päiväkirja täytti 14 vuotta helmikuun alussa. Aloitin sen vuonna 2002 helmikuun ensimmäisenä päivänä. Päivitykseni olivat lyhyitä siihen aikaan,
koska koodasin ne itse. Pian
kyllästyin koodaamiseen, koska
virheitä tuli niin paljon. Ostin sivunteko-ohjelman. Sen nimi oli Frontpage, muistaakseni. Ensimmäisinä vuosina blogipäivitykseni Kirjailijan päiväkirjassa olivat henkilökohtaisia ja subjektiivisia, koska vain harvat lukivat niitä.
Kun siirryin käyttämään
bloggerin blogialustaa ja kirjoittamaan Sanat- blogia, lukijoiden määrä
nousi, ja kirjoitukseni muuttuivat epäpersoonallisiksi siitä säikähdyksestä,
että lukijoita oli niin paljon. Yritin
pitää Kirjailijan päiväkirjaa hengissä Sanat-blogin rinnalla, mutta ei se onnistunut. Viimeksi olen päivittänyt
Kirjailijan päiväkirjaa vuosi sitten. Silloin ajattelin, että julkaisen
tässä blogissa kirjoituksia, jotka jäivät yli <i>Unennäkijän muistelmis</i>ta. Julkaisin pari
kolme kirjoitusta, mutta ei vanhojen tekstien julkaiseminen innostanut
minua julkaisemaan lisää.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Tässä Kirjailijan päiväkirjan helmikuu vuonna 2002:<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><a href="http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm">http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm</a><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Kirjailijan päiväkirjan aloitussivu vuonna 2002<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">
</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><a href="http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm">http://akonkka.mbnet.fi/diary1.htm</a><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-27172345520415936502015-02-01T15:18:00.000+02:002016-04-26T15:43:19.010+03:00Ekstrat 4. Tšernobyl ja kaksi retkeä Valko-Venäjällä<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kesällä 2000 joku kertoi Minskissä, että 70 % :ia
</span><span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tšernobylin radioaktiivisesta laskeutumasta oli tullut alas
Valko-Venäjällä, koska venäläiset
olivat ampuneet hajalle kohti Moskovaa menossa olleen saastepilven, En tiedä oliko se
tarua vai totta, mutta minuun iski välittömästi
ruokafobia. En uskaltanut syödä
lihaa, kalaa, vihanneksia enkä juureksia.
Söin vain keksejä ja join punaviiniä. Keksien hintaa en muista, mutta pullo gruusialaista
punaviiniä Old T’bilisiä maksoi lähes viisi
miljoonaa ruplaa. Pankista sai kymmenellä dollarilla kahdeksan
miljoonaa ruplaa. Olin monimiljonääri kolmen päivän ajan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Muistan illallisen johon osallistuin matkatovereideni kanssa
matkan toisena iltana. Ravintola oli
Minskin ulkopuolella. Olin kuvitellut , että se on pieni kodikas maalaispaikka, mutta kun näin sen kaduin, että en
jäänyt hotelliin. Se oli neuvostotyylinen valkotiilirakennus
keskellä synkkää kuusimetsää. Paikan kolkkoutta lisäsi kaatosade ja kaksi miliisiä,
jotka hakkasivat ravintolaan pyrkivää humalikkoa pampuilla. </span><span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tarjolla oli rasvaisia makkaroita,
kaalia, tomaattia ja vetistä perunasosetta, ruokajuomana oli suolaista
vettä. Votkaa sai ostaa baarin puolelta,
yksi ryyppy maksoi melkein miljoonaa ruplaa.
Tervetuliaispuhe, jonka piti pönäkkä kultahampainen mies, ei kohentanut
tunnelmaa. Tulkki esitteli englanniksi hänet toimeenpanevan komitean edustajaksi, mutta
minä kuulin, että hän on teloituskomitean edustaja. Mies sanoi, että
kirjallisuus on osa yhteiskuntaa, joka taistelee demokraattisista oikeuksista.<br />
”Tässä maassa, jossa kirjailijat pannaan
vankilaan!” sanoi Kamiel Vanhole, belgialainen kirjailija, joka istui vieressäni. Hän halusi lähteä takaisin hotelliin, mutta
taksia ei ollut eikä sitä saanut. Hän
suunnitteli bussinryöstöä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Osaatko sinä ajaa bussia?” hän kysyi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Toivoisinpa, että osasin, minä sanoin ja jatkoin: ” Tulet muistamaan
tämän paikan lopun ikäsi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Kirjoitan tästä illasta pienen
surullisen tarinan, hän sanoi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Tämä on vain unta, ja minä olen osa
sinun untasi,” minä sanoin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKvuiZJd0oG2Nl3-iN-iKNyXiO3F_6vorJbaofVX34TD3XJ8__UssYsRg8ct3FgexY2wepdr6HODHO-mef76_rdI_GxMskBFueWjPGo_3nJ6cvRGKnPrwdPJ368mM5ZBLwOfArYpUb4Hs4/s1600/zoonalla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKvuiZJd0oG2Nl3-iN-iKNyXiO3F_6vorJbaofVX34TD3XJ8__UssYsRg8ct3FgexY2wepdr6HODHO-mef76_rdI_GxMskBFueWjPGo_3nJ6cvRGKnPrwdPJ368mM5ZBLwOfArYpUb4Hs4/s1600/zoonalla.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Valko-Venäjä
oli maa johon en todellakaan tuntenut mitään vetoa, mutta vajaan vuoden
kuluttua toukokuussa 2001
osallistuin Suomen PENin järjestämälle matkalle.
Matkaohjelmaan kuului retki ” zoonalle”,
alueelle joka oli saastunut<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tšernobylin
ydinvoimalaonnettomuudessa. Opas kertoi,
että ihmiset eivät osanneet pelätä onnettomuuden jälkeen, koska missään ei
näkynyt kuoleman merkkejä, ja he jäivät
asumaan alueelle. Vasta kolme
neljä vuotta myöhemmin kun lapsia syntyi epämuotoisina ja ihmiset sairastelivat
outoja tauteja, aluetta ruvettiin evakuoimaan ja teiden varsiin ilmestyivät
ydinvaaran ja pääkallon kuvat. Siellä ne olivat edelleen, kun toukokuun
viimeisenä päivänä ajoimme bussilla zoonalle.
Tšernobylin onnettomuudesta oli kulunut viisitoista vuotta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Värit hehkuivat kirkkaampina ja luonto
oli entistäkin kauniimpi räjähdyksen jälkeen”, opas
sanoi ja jatkoi: <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Mutta se oli tuhoavaa kauneutta. Ihmiset
eivät käsittäneet, että kauneus on hengenvaarallista. Hallitus vakuutti
ihmisille, että kaikki on hyvin, he voivat jäädä asumaan alueelle. Hallitus ei halunnut sijoittaa vähiä rahoja
evakuointiin. Vain kaksikymmentäviisi kylää eniten saastuneelta alueelta
tyhjennettiin ja haudattiin.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Haudattujen kylien muistomerkit ovat Slavgorodissa, suomeksi Eläköön- kaupungissa,
jonka nimi oli ennen Ryyppäyksellisyys,” tulkitsi Jukka Mallinen oppaan puhetta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Ne
jotka olivat jääneet asumaan alueelle, saivat valtiolta korvausta eli ”arkkulisää”, ja heidän lapsensa pääsivät
ilmaisille toipumisleireille pari kertaa vuodessa,” kertoi oppaamme.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Katselin bussin ikkunasta maisemia,
luonto hohti auringonpaisteessa, alkukesän värit olivat kirkkaita, mutta eivät
säteileviä. Näin kaksi isoa karjalaumaa ja laajoja peltoja, joilla kasvoi
vehnää ja sokerijuurikkaita. Toisin kuin Venäjällä pellot olivat hyvin
hoidettuja, samoin talot. Mies kuokki
maata, perunanvarret olivat reheviä, hanhet söivät ruohoa, hevonen huiski
häntäänsä. Eläköön-kaupungin johtaja joka oli tarjonnut meille aterian, oli sanonut että täällä tuotetaan puhtaita
elintarvikkeita. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”Älkää pelätkö syödä meidän ruokiamme.
Syökää kaikkea ja juokaa myös meidän votkaamme.” Puheen lopuksi
hän oli kiittänyt Lukašenkaa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ”</span><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Meillä on isäsemme, joka on parempi kuin
kaikki puolueet yhteensä.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Kumma kyllä ruokafobia, jota olin potenut Valko-Venäjällä vuosi sitten , oli kokonaan
kadonnut. Ehkä se johtui suomalaisesta matkaseurastani,
joka ei ollut yhtä
järkyttynyt Valko-Venäjän ruoka- ja sananvapaustilanteesta kuin
länsieurooppalaiset kirjailijatoverini edellisenä kesänä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-T4xCbhHfxDw/VM4l_UE0L4I/AAAAAAAAX8A/sRuJ1VWbPZU/s1600/Chernobyl-Belarus-Radiactive-Sign.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="248" src="https://1.bp.blogspot.com/-T4xCbhHfxDw/VM4l_UE0L4I/AAAAAAAAX8A/sRuJ1VWbPZU/s1600/Chernobyl-Belarus-Radiactive-Sign.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Bussi kiihdytti vauhtia, kun tulimme
alueelle, jossa säteily oli niin voimakasta, että siellä ei saanut pysähtyä.
Koivut olivat palaneet tien varteen, sähkötolpissa ei ollut lankoja. Ohi vilahteli hylättyjä taloja, joissa ei
ollut kattoa ja ikkunat olivat rikki.
Mutta niityllä laidunsi pulska
nautakarja. Ajoimme kylään, jossa asui
kolme ihmistä. <i>”Säteilyvaara, sisään ajaminen ja käveleminen kielletty</i>!” luki
kyltissä kylätien laidassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Säteilykylän ”mediaihmiset” tekivät
vaikutuksen, mummo joka seisoi ukkonsa kanssa pihalla kissa
sylissään, ja ”kunnon sotamies S<span style="font-family: "georgia" , "serif";">veik<i>” (</i></span><span style="font-family: "georgia" , "serif"; font-style: normal;">nimi jonka joku meidän ryhmästämme oli antanut vanhalle miehelle)<i> </i></span>antoi tottuneesti haastattelun.
Hän kertoi, että alkuvuosina kävi useammin lehtimiehiä, nykyään hyvä jos kerran
vuodessa. Hän vakuutti, että he elivät
hyvin zoonalla, vaikkei heillä ollut sähköä, ei puhelinta eikä muitakaan
nykyajan mukavuuksia. Kaivosta voi juoda vettä ja järven kaloja voi syödä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> ” Ensin niiltä pitää katkaista pää ja
häntä, sitten pistää seisomaan liemeen, jossa on viinietikkaa ja suolavettä.
Puolentoista tunnin kuluttua epäpuhtaudet ovat kadonneet, ei ole mitään haittavaikutuksia. Tässä minäkin
seison, en ole kuolla kupsahtanut,” Svejk sanoi pilke silmäkulmassa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Joku meistä epäili, että hän on
Lukašenka propagandisti, joka on jätetty kylään hoitamaan tiedottajan tehtävää,
rauhoittamaan huolestuneita ihmisiä ja kertomaan
että zoonalla voi elää ja syödä
kalaa, lihaa sekä sieniä, jos vain muistaa liottaa niitä etikkavedessä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3y7KgSUcp0XO2bSBcbRA9f0lcSB7hL5j3Kjss2BHJvKI4e3GX6VvsAB4BK2bWUNggihDtYMze3yKNCqHK8EKYyNzmAfmDaCBITBZsQevSyUWTSpdz5BncEGdLJAua7t7IUsU6ttG62veH/s1600/zoona+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3y7KgSUcp0XO2bSBcbRA9f0lcSB7hL5j3Kjss2BHJvKI4e3GX6VvsAB4BK2bWUNggihDtYMze3yKNCqHK8EKYyNzmAfmDaCBITBZsQevSyUWTSpdz5BncEGdLJAua7t7IUsU6ttG62veH/s1600/zoona+2.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> Minulla ei ollut kameraa mukana zoonalla . Se oli varastettu syksyllä Pietarissa. Olen kaapannut tämän jutun kuvat netin </span><span style="font-size: 16px; line-height: 24px;">Tšernobyl -sivustoilta.</span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-73309654868408353882015-01-25T20:56:00.000+02:002015-01-25T20:56:07.640+02:00 Ekstrat 3. Virginia Woolf ja Kodin enkeli<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tänään on Virginia Woolfin syntymäpäivä. Hän syntyi vuonna 1882 vesimiehen merkissä. Kirjoitin hänestä hänestä vuoden 1992 lopulla luettuani hänen esseekokoelmansa, joka teki minuun vaikutuksen. Hän täyttäisi tänään 133 vuotta, jos eläisi. Hänen kirjoituksensa elävät yhä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCL1Vqbdth3RfS5A5tHl6h8uk2uZF6n93m8xbV4FBWCUz_vHki9p5YIyYG_njnid0fKbv1q1D66lLBiiPGTqoQzpZNZWSQBXZ10_YzaNre4T5cvOtc3_Ri8C__BDOY7mo-6EKmfIWPcQkN/s1600/virginia-woolf+(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCL1Vqbdth3RfS5A5tHl6h8uk2uZF6n93m8xbV4FBWCUz_vHki9p5YIyYG_njnid0fKbv1q1D66lLBiiPGTqoQzpZNZWSQBXZ10_YzaNre4T5cvOtc3_Ri8C__BDOY7mo-6EKmfIWPcQkN/s1600/virginia-woolf+(1).jpg" height="257" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">Virginia Woolf kirjoittaa <i>Professions for Women</i> -nimisessä esseessä naispuolisesta olennosta, jonka
hän kohtasi ensimmäisen kerran nuorena kun hän kirjoitti kirja-arvosteluja.
Aina kun hän otti kynän käteensä ja
asettui kirjoittamaan, olento luikahti hänen
selkänsä taakse ja alkoi kuiskia, että
hänen täytyy olla myötätuntoinen ja
hellä; imarrella ja pettää elikä
käyttää kaikkia sukupuolensa konsteja ja
juonia varsinkin silloin kun hän arvostelee
miehen kirjoittamaa kirjaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">
Woolf kutsuu olentoa Kodin enkeliksi. Se on viehättävä, sympaattinen,
säädyllinen, ja äärimmäisen epäitsekäs olento; se uhraa itsensä joka päivä; se
antaa parhaat palat muille, kanastakin se syö sitkeimmän jalan; sillä ei ole
omia tahtoa eikä omia haluja; kaikessa
se pyrkii miellyttämään muita( lue: miehiä) ja elämään heidän toiveidensa
mukaisesti. Puhdasmielisyys on
sen kaunein ominaisuus ja punastuminen
suurin sulo. Woolfin mukaan jokaisen
naiskirjailijan on surmattava tuo olento, muuten se surmaa naisessa olevan
kirjailijan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">
Mutta onko Kodin enkelin tappaminen ollenkaan mahdollista, minä mietin
apeana isän talossa Koskenpesässä kesällä 1992, kun olin saanut valmiiksi <i>Halujen puutarhan</i>. Olin masentunut, itsesyytösten vallassa
ja häpeissäni sen takia mitä olin kirjoittanut. Jos olisin
voinut, olisin tuhonnut käsikirjoituksen
ja kirjoittanut kaiken uudestaan, mutta kun
kirja oli jo painokoneissa, ei mitään ollut enää tehtävissä. Rupesin
siivomaan ja pesemään mattoja kuin raivohullu, ja sitten matkustin
ulkomaille, kuten teen aina kirjan valmistumisen jälkeen pitääkseni
masennuksen loitolla, mutta tällä kertaa sekään keino ei tepsinyt. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";"> Sinä
kesänä kävin Pietarissa ja Anna
Ahmatovan haudalla Karjalan kannaksella
sekä osallistuin suomalais-venäläiseen kirjallisuuskokoukseen, jossa
venäläiset mieskirjailijat puhuivat
ummet ja lammet kuten ennenkin, ja naiskirjailijat vaikenivat vienosti
hymyillen. Päätin rikkoa vanhan tradition, lakata hymyilemästä ja avata
suuni. Puheenvuoroni aikana huomasin, että venäläinen puheenjohtaja
heilutti jalkaa hermostuneesti ja vääntelehti omituisesti. Kun olin lopettanut,
hän ilmoitti että tämän jälkeen puheenvuorot rajoitetaan viiden minuutin
pituisiksi, mistä seurasi, että naiset hymyilivät entistäkin vienommin ja miehet
puhuivat edelleen pitkään ja
pateettisesti, heitä kun aikarajoitus ei näyttänyt koskevan, ja minä ajattelin
että isän entisessä maassa ei mikään ole muuttunut (lukuunottamatta nimeä ja
yhteiskuntajärjestelmää) sitten Anna Ahmatovan päivien, jolloin Solzenitsyn
kävi hänen luonaan, kuuli
Requiemin runoja ja loihe lausumaan: "Kysymys on koko kansakunnan
murhenäytelmästä, mutta teillä se on pelkästään
äidin ja pojan murhenäytelmä." Anna Ahmatova ei protestoinut, ja
miksi olisikaan, hänhän oli kasvanut kulttuurissa jossa kaikki mitä mies tekee
on tärkeämpää kuin naisen tekemiset.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">
Palattuani Pietarista matkustin
Lummene-järven rannalle isän
taloon. Istuin tutun kirjoituspöydän ääressä, jossa olin 23 vuotta sitten
kirjoittanut esikoisromaanini ja piilottanut käsikirjoituksen patjan alle joka
kerta kun lähdin käymään kaupalla, ettei isä näkisi sitä. Katselin ikkunasta
tuttua järveä, satoi lohduttomasti päivästä päivään, masennus ja itsesyytökset
pahenivat ja mieleeni tuli Virginia Woolf ja hänen kuolemansa; hän täytti
taskut kivillä ja käveli Ouse-virtaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">
Olin unohtanut vuosikausiksi Virginia Woolfin, joka oli ollut tärkein
oppiäitini, kun 1980-luvun alussa uskaltauduin taas kirjoittamaan romaania. Majakka oli se
perusteos, josta valoin itseeni rohkeutta, kun kirjoitin <i>Tytärtä</i>. Minä ihailin sitä ironiaa ja taitoa millä Woolf kuvasi
isäänsä herra Ramsayn tunteita tyrannisoivassa henkilöhahmossa. Ihailin myös
hänen vapaasti assosioivaa tyyliään, tosin en vielä <i>Tyttären</i> aikaan pystynyt vapautumaan sisäisestä kontrollista ja
pelosta, että joku taas kuolee enkä sen takia kyennyt kirjoittamaan niin vapaasti kuin Virginia Woolf. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";">
Sen lisäksi että Woolfin <i>Majakka</i> opetti minua kirjoittamaan, se
opetti minua myös erottamaan Kulttuurin super-egon ja Kodin enkelin äänet
omista sisäisistä äänistäni. Kulttuurin super-ego puhui isäni äänellä, että
naiset eivät osaa kirjoittaa, maalata, säveltää eivätkä laittaa kunnon ruokaa
eikä naisilla ole huumorintajua puhumattakaan
lukemattomista muista naisten puutteista. Kodin enkelillä taas oli
isoäidin ääni, joka saneli mitä kunnon
nainen sai ajatella ja tehdä. Ja ne ajattelun ja tekemisen rajat olivat ahtaat;
kunnon naisen oli oltava hyvä ja tehtävä hyvää. Hän sai kyllä vihata, mutta
vain mustalaisia, juoppoja ja
kommunisteja sekä kaikkia niitä jotka
eivät olleet kunnon ihmisiä. Hänen piti olla hyvätapainen ja siveä, seksi
varsinkin oli kielletty asia. Jos kunnon naisella sattui olemaan seksielämää,
siitä ei saanut puhua. Mutta jos siitä oli aivan pakko puhua, oli käytettävä
sivistyssanoja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Courier New";"> Ymmärsin istuessani isän kirjoituspöydän
ääressä ja tuijottaessani
masentuneensa sateiselle
järvelle, että Kodin enkeli se piti
ankaraa moraalisaarnaa sisälläni, koska olin
ylittänyt sopivuuden rajat
ja käyttänyt sellaisia sukupuolielämän
sanoja, jotka olivat sen mielestä rumia, henkisesti alentavia ja raakoja. Kirja
oli häpeällinen sen lisäksi että se oli huono, arvosteli Kodin enkeli. Yhtänä
pahana se oli ollut vain <i>Irti</i>- ja <i>Samaa sukua</i>- romaanien jälkeen, muut kirjani se oli päästänyt menemään pahemmitta
moitteitta, Talvi Ravennassa- romaanin se oli
jopa hyväksynyt päätään nyökytellen, siinä kirjassa kun ei ollut
ollenkaan seksiä eikä hämmentäviä
tunteita. Ymmärsin, että Kodin enkeli oli vaarallinen terroristi. Se sai
voimansa syyllisyydestä, jota ruokki Kulttuurin super-ego. Ne olivat yhdessä
vaientaneet minut kolmeksitoista vuodeksi ja nyt ne yrittivät taas nitistää minut. Ne olivat vaientaneet
Anna Ahmatovankin ja pakottaneet Sylvia Plathin tekemään itsemurhan. </span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">Ei edes
Virginia Woolf ollut selvinnyt Kodin enkelin </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">kuristusotteesta, vaikka</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">itse uskoikin surmanneensa sen pitkän ja ankaran
kamppailun jälkeen. Mutta ei se kuollutkaan, se</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">vain pysyi vaiti niin kauan kun hän kirjoitti
kirjaa. Jokaisen kirjan jälkeen</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">hänellä oli siivous- ja puhemanioita, pahoja</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">masennuksia ja toisinaan itsemurhayrityksiä.
Tuntui kuin Kodin enkeli olisi</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">hyökännyt hänen kimppuunsa</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">vereksin voimin ja kostonhimoisena siksi, että hän
oli onnistunut pakenemaan sen kontrollista joksikin aikaa</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">ja kirjoittamaan</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">taas kerran kirjan joka oli parempi kuin hänen
isänsä kirjat.</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">Ehkä Kodin enkeli olisi säästänyt hänet, jos hän olisi
kirjoittanut salapoliisi- ja viihderomaaneja tai runoja jotka eivät olisi
loukanneet kenenkään tunteita. Mutta silloin minä en olisi lukenut hänen
kirjojaan enkä olisi saanut tietää, että se kauhea tunne joka kuristi kurkkuani
kun katselin sateen pieksemää Lummene-järveä, oli nimeltään Kodin enkeli. ja
että se aikoi ottaa minut hengiltä, jos annoin sille valtaa mielessäni. Ja niin
ryhdyin päättäväisesti kirjoittamaan kirjaa isästä, sillä minusta tuntui,että
se oli ainoa tapa karkottaa tuo paha enkeli tiehensä, ainakin vähäksi aikaa.
Sillä minulla ei ollut enää harhaluuloja että pystyisin</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">kiskomaan sen irti</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">itsestäni, niin syvälle minuun</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">se oli iskostunut tai sisäistynyt</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">kuten</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">psykokulttuurien tutkijat ehkä sanoisivat. Ja sieluni
sisuksista se aina sopivan tilaisuuden tullen laususkelisi tuomioitaan
paheksuvalla</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span class="apple-converted-space" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;">nenä-äänellä.</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; line-height: 150%;"> </span></div>
<div class="MsoPlainText" style="line-height: 150%; text-align: justify;">
<br /></div>
<br />Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-11374165909577713492015-01-25T19:32:00.000+02:002015-01-25T20:17:17.379+02:00Ekstrat 2. Armenialainen kosija<span style="font-family: Georgia, serif; line-height: 150%;">Toukokuussa
1987 matkustin Moskovaan. Se oli sama toukokuu jolloin </span><span style="font-family: Georgia, serif; line-height: 150%;">länsisaksalainen
19-vuotias teinipoika Mathias Rust
laskeutui Cessnalla Moskova-joen sillalle
ja rullasi sieltä Punaiselle torille. Minä asuin Majakovskin selän takana Peking-hotellissa. Aamupäivisin kirjoitin <i>Hullun taivaassa</i> -romaanin ensimmäistä versiota. Iltapäivisin kävin kirjailijamuseoissa, jotka kuuluivat viralliseen ohjelmaan, ja iltaisin vierailin moskovalaisten </span><span style="font-family: Georgia, serif; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: Georgia, serif; line-height: 150%;">kirjailijoiden </span><span style="font-family: Georgia, serif; line-height: 150%;">ja taiteilijoiden luona.</span><br />
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Georgia; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV2h3rKZtY-wEAynZcrcBC5f0dFfzB3-ZmCLvUdqyKXKdo533VdjBUPoLrjFCs5uAbMnaSt2w7w-BMJMpz3n7OUdR78rcwneF7_SuYs6niT8zzcKxysEB0sa-rSic4mAqG-iZTYEcNuqq5/s1600/Majakovskin+patsas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV2h3rKZtY-wEAynZcrcBC5f0dFfzB3-ZmCLvUdqyKXKdo533VdjBUPoLrjFCs5uAbMnaSt2w7w-BMJMpz3n7OUdR78rcwneF7_SuYs6niT8zzcKxysEB0sa-rSic4mAqG-iZTYEcNuqq5/s1600/Majakovskin+patsas.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Georgia; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Etualalla Majakovskin patsa, taka-alalla Peking-hotelli. </span> </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Venäläiset vapautuvat keittiössä, ja juttua
riittää niin sielusta kuin rakkaudesta vaikka koko
yöksi. Muistan erään illan. Illan
isäntä Ašot oli tehnyt kalaseljankaa ja
kutsunut Tairan ja minut syömään. Hän ei ollut venäläinen,
vaan armenialainen, mutta kyllä hänkin osasi puhua sielusta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ašot asui Beljajevossa, moskovalaisessa
lähiössä, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Yhdelle miehelle tilaa oli
paljon, mutta ei hänen tavaroilleen. Pöydät ja lattiat olivat täynnä kirja- ja
paperipinoja, jotka eivät olleet mahtuneet hyllyihin ja kaappeihin, ja seiniin
nojasi taulupinoja. Kaapin päällä oli kolme hopeakuorista,
arvokkaannäköistä ikonia ja kirjahyllyssä lasin takana olivat Ašotin isän
ja äidin valokuvat kehyksissä. Isällä oli rintapielet täynnä
kunniamerkkejä, hän oli muistaakseni
eversti, ellei peräti kenraali. Äiti oli sivistyneen näköinen nainen. Ašot
mainitsi että äiti oli aatelissukua. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ašot ei ollut ainoa tapaamani
Neuvostoliiton kansalainen, joka ikään kuin ohimennen
kehaisi suvun aatelisilla juurilla. Se oli heille tärkeä asia.
Hän oli äidinpoika vielä aikamiehenäkin. Alaleuka työntyi eteenpäin kuin
pettyneellä pikkupojalla, joka kamppailee itkua vastaan. Hän oli lyhyt ja
pyöreä mies, hänellä oli harmaat hiukset,
tummat silmät ja nuoret kasvot. Hän oli monipuolinen mies. Hän
opetti Gorki-instituutissa runojen kääntämistä armeniaksi, maalasi
tauluja ja posliinia sekä kirjoitti runoja. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Hän esitteli venäläisten
kirjailijoiden muotokuvasarjaa, jonka hän oli maalannut valokuvien pohjalta,
aika hyvä sarja minun mielestäni. Mieleeni jäivät erityisesti Anna Ahmatovan ja
Leonid Andrejevin kärsivät kasvot. Hän oli samaistunut heihin. Hän
sanoi, että oli alkanut maalata vasta neljäkymmentävuotiaana, kun oli joutunut
onnettomuuteen, jossa hänen toisen kätensä ja jalkansa luut
olivat murtuneet. Jumala oli sanonut sairaalassa hänelle, että nyt
hänen täytyy ruveta tekemään taidetta. Eräänä yönä hän oli maalannut
omakuvasarjan. En muista oliko maalauksia viisi vai kuusia,
jokaisessa maalauksessa naisen kasvot, jotka olivat vääristyneet tuskasta.
Sarjan loppua kohden kasvot muuttuivat yhä hurjemmiksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Se oli
kauhea yö”, hän muisteli.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Kello
kolmelta hän oli lopettanut maalaamisen ja lähtenyt naisen luo, jota
ei ollut tavannut kymmeneen vuoteen. Nainen oli riisunut hänet ja
pannut hänet omaan sänkyynsä nukkumaan ja oli itse
nukkunut nojatuolissa. Ašot oli nukkunut kolmekymmentä
tuntia <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Ašot puhui puhumistaan. Hän
kertoi päivällisellä koko elämäntarinansa. Hänellä oli Pariisissa tytär, joka
ei ollut hänen, mutta jolle hän oli antanut nimensä. Hänen vaimonsa oli
lähtenyt kaksitoista vuotta sitten ranskalaismiehen matkaan. Ašot sanoi
olleensa sen jälkeen seitsemän vuotta kihloissa kanadalaisen
naisen kanssa. Olivat kirjoittaneet kirjeitä toisilleen, sitten
nainen oli tullut Moskovaan, katsellut ympärilleen ja sanonut, ettei
täällä voi elää. Ja Ašot oli sanonut, että hän ei voi elää Kanadassa, siellä
hän olisi köyhä mies. Siihen kirjeenvaihtoromanssi oli päättynyt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Hän toivoi
saavansa suomalaisen vaimon ja pyysi minua etsimään itselleen naisen
Helsingistä. Kysyin millä kielellä hän puhuisi vaimon
kanssa, kun hän ei osaa suomea eikä vaimo venäjää. Mutta ei se hänen mielestään
ollut mikään ongelma.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Ei avioliitossa
tarvitse kieltä”, hän sanoi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Minun
kanssani vaimo ei joutuisi kärsimään nälkää eikä puutetta”, hän jartkoi. ”Minä osaan
tehdä ruokaa, pestä pyykin ja korjata vaatteeni. Ainoa asia mitä en
osaa, on kalastaminen. Mutta jos vaimo haluaa, hän saa joka päivä kalaa.
Voisin avata Helsingissä armenialaisen ravintolan tai ruveta kilpailemaan Arabian
kanssa posliiniastioiden valmistamisessa. Tarpeen vaatiessa voisin myös ryöstää
pankkeja. ”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Hän kehui
itseään kuin sulhasen puhemies, mutta en uskonut puoliakaan hänen puheistaan,
koska hän oli armenialainen. Hän puhutteli minua etu- ja isän nimeltä, kuten
kohteliaaseen venäläisen tapaan kuuluu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Anita
Ivanovna, jos te menisitte naimisiin kanssani, voisimme tehdä kirjallisen
sopimuksen, jossa kummallekin taataan täysi vapaus. Se ei tarkoittaisi
sitä, että voisi mennä sänkyyn kenen tahansa kanssa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Hän esitteli aviolliitto
sopimuksen pykäliä. Niitä oli niin paljon että unohdin ne saman tien.
Mutta muistan hänen neuvonsa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Antakaa kymmenen
prosenttia sielustanne ja sydämestänne miehelle ja loput yhdeksänkymmentä
prosenttia taiteelle kuten Eleanora Duse antoi runoilija D'Annunziolle.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Mutta kun olen
niin hullu, että annan koko sydämen miehelle eikä taiteelle jää mitään,”
minä tunnustin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun tein Tairan kanssa lähtöä,
Ašot pyysi minua harkitsemaan avioliitoa-asiaa ja ottamaan häneen yhteyttä. Hän ojensi minulle koristeellisen
käyntikorttinsa, jossa luki поэт и художник, runoilija ja
taiteilija.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”No,
menisitkö hänen kanssaan naimisiin?” Taira kysyi myöhemmin taksissa.<o:p></o:p></span></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Saisin hermoromahduksen
hänen kanssaan,” minä vastasin. <o:p></o:p></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Georgia","serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Georgia; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><br /></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-65616724305598552242015-01-23T12:50:00.001+02:002015-01-23T12:50:25.567+02:00Ekstrat1: Shakespeare and Company<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun romaani <i>Hullun taivaassa</i> oli ilmestynyt syksyllä 1988, lähdin kuukaudeksi Pariisiin - toisin sanoen pakenin, sillä odotin ja pelkäsin kirjan arvosteluja niin paljon että en kestänyt olla Suomessa. Kirjan ilmestymisen jälkeiset viikot ovat aina stressaavia. Kirjoittaminen ei stressaa yhtä paljon. Paitsi silloin kun deadlinekahden päivän kuluttua.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pariisissa kirjoitin matkapäiväkirjaa. Osan päiväkirjan aineistoista käytin <i>Unennäkijän muistelmien</i> luvussa <i>Pariisin päiviä</i>. Osa ei mahtunut mukaan. Julkaisen sen osan nyt tässä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_NKPjfjkN7rvhYFyFjpfPUx-y7ap5ME1mHaKK3WaIWLEI5ucKwaKZ4JbuXWFMQEcce9EwlYAnRU8flZyoqhiBH9I210gZmBNPHQWvT4HWxQtGKiEvAV30lLkuNJ4NSyokLGseL28mi6bz/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+192.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_NKPjfjkN7rvhYFyFjpfPUx-y7ap5ME1mHaKK3WaIWLEI5ucKwaKZ4JbuXWFMQEcce9EwlYAnRU8flZyoqhiBH9I210gZmBNPHQWvT4HWxQtGKiEvAV30lLkuNJ4NSyokLGseL28mi6bz/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+192.JPG" height="480" width="640" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="MsoNormal">
<b>Matkapäiväkirjasta<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">25.10.1988</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Istun tupakalla Shakespeare &
Co:n edessä. Tämä on se kuuluisa kirjakauppa jossa James Joyce kävi, samoin
Hemingway, myös Samuel Beckett ja monet muut.
Resuinen kissa nukkuu kirjalaatikossa. Se heräsi kun joku nuorukainen
ajoi mopedilla kirjakaupan ovesta sisään. Istuu nyt laatikossa ja katselee
uneliaasti ympärilleen. Se on mustavalkoinen, läikikäs, kaulassa likainen räsy ja
karvattomia rupisia läikkiä. Sillä on varmaankin syyhypunkki. Notre Dame on
vastapäätä. Nuori mies joka ajoi
mopedilla onkin vanha mies. Kun hän otti kypärän pois päästä, hänen
tukkansa oli harmaa. Hän puhui omituisesti
englantia ja ranskaa sekaisin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">( Huomautus 22.12.2011.
”Nuorukainen” oli George Whitman)</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">30.10. 1988<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><span lang="EN-US"> Shakespeare & Co vie minut turmioon. </span>Kävin
taas eilen siellä ja ostin 3 kirjaa. Eivät ole halpoja, vaikka ovat käytettyjä.
En tiedä miten jaksan raahata Suomeen sellaiset kirjamäärät. Matka tulee
olemaan yhtä kärsimystä. Kirjakaupassa oli viehättävä kirjailijatar Claude Santoy myymässä. Kissa nukkui pöydällä. Sen
kaula oli parantunut, räsy oli pois kaulasta. Ostin Santoyn pienen novellikokoelman 39 frangilla.
Hän kirjoitti siihen nimensä ja kehotti
tulemaan tämäniltaiseen autographing partyyn. Sinne tulee lehdistöä,
hän mainosti kun kerroin olevani suomalainen kirjailija.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 9.0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Suomi on pieni
maa”, hän sanoi ikään kuin olisi
pahoitellut kohtaloani ja sitten hän jatkoi:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
”Teidän täytyy tulla New Yorkiin.”
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
Hän itse oli lähtenyt Sveitsistä New Yorkiin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span lang="EN-US"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">31.10.1988 <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><span lang="EN-US"> Kävin
eilisiltana autographing partyssa Shakespeare & Co:ssa. </span>Siellä oli
vaalea pulska naiskirjailija sähkönsinisessä villapaidassa ja samanvärisessä
baskerissa. Hän jakoi nimikirjoituksia. Kirjan nimi oli suomeksi ”Kävelyllä
Gertrud Steinin Pariisissa.” Hänen nimensä oli Mary Height. Tilaisuudessa
tarjottiin boolia. Kirjakauppa oli täynnä amerikkalaisia ja kirja näytti
tekevän kauppansa. Olin niin ujo että uskaltanut puhua kenenkään kanssa, enkä
edes katsoa kehenkään. Aloin tajuta miltä minusta on tuntunut kolmevuotiaana,
kun päässä on paljon ajatuksia joita haluaisin kertoa, mutta kieli ei toimi. Ja silloin kun se toimii, kaikki nauravat, kun
sanani ovat niin hullunkurisia. Joten suljin
suuni ja puhuin vasta sitten kun olin varma että osaan sanoa sanat oikein. Olin
perfektionisti jo 3-vuotiaana.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2.11.1988</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Olin eilisiltana Writer’s
workshopissa, joka pidettiin Shakespeare & Co:ssa. Luulin että se on
kirjailijoita varten. Ehkä ”writer ”tarkoittaakin kirjoittajia ja minun pitäisi
kutsua itseäni ”authoriksi”. Se kuulostaa korskeammalta. Workshopissa oli
nuoria aloittelevia kirjoittajia. Poika
Israelista, hän oli tavannut Tuula Saarikosken bussissa matkalla Tukholmasta
Helsinkiin. Sanoi että Helsingissä satoi aina. Hän oli kriittinen ja
nopeasanainen, itsetietoinen, joi
taskumatista viskiä. Ehkä hän ajatteli
että kirjailijan pitää juoda kuin Hemingway. Tumma poika, mutta ei juutalaisen
näköinen. Hän oli kirjoittanut pikanäytelmän amerikkalaisista
presidenttiehdokkaista. Demokraattien ehdokas oli typerys nimeltä Ted, republikaanien
ehdokas oli älykäs Bob. Hän esitti
näytelmäänsä eloisasti kymmenessä minuutissa. Esitys oli parempi kuin teksti.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
Mustapartainen laiha
fanaattiselta vaikuttava mies ilmoitti että tällaiset kokoontumiset ovat
turhia. Hän käyttäytyi hyökkäävästi. Israelilainen sanoi häntä Guruksi joka on
perehtynyt itämaisiin filosofioihin. Arvelin,n että hän on vasemman käden ( left-hand)
guru, koska hänen olemuksessaan ei ole yhtään valoa eikä iloa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
Nuori mies jonka huulessa oli rupi, ehkä hän
oli purrut huultaan tai ollut tappelussa. Perunanenä, ruskea tukka, kaikki hänessä oli
perunanväristä. Hän tuli myöhässä, istui hetken ja halusi tietää vain sen
kuinka monta sanaa kukin kirjoitti päivässä. Hän sanoi lukeneensa että Graham
Greene kirjoitti 300 sanaa päivässä. Sanoin ettei ole hyvä kirjoittaa aina.
Mielen täytyy antaa olla hiljaa joskus.
Yritän olla kirjoittamatta puoli vuotta vuodessa, mutta en melkein koskaan onnistu. Keep silence in your
mind sometimes” neuvoin häntä. Hän poistui paikalta sanoen että tämä riitti
hänelle.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Hyvin nuori ja epävarma kalifornialainen
poika, joka oli kirjoittanut pienen kertomuksen nälkäänäkevästä runoilijasta.
Kun hänen vuoronsa tuli lukea, hän liikehti hermostuneesti, luultavasti hänen
kämmenensä hikosivat ja hän selitteli kovasti kirjoitustaan ennen kuin pääsi
alkuun. Kun hän oli lukenut pikkukertomuksensa, hän kertoi kuinka tuli Pariisiin.
Hän asui nuorisohostelissa, josta
ajettiin ulos aamulla klo 10, sitten hän kuljeskeli koko päivän
kaduilla, eikä hänellä ollut rahaa ruokaan. Ensimmäisen kerran elämässään hän
kärsi nälkää.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Kaunis tummasilmäinen tyttö, hänkin
Kaliforniasta. Hänellä oli pitkät kiharat hiukset. Hän oli muusan näköinen. Hän
kirjoitti runoja. Ensimmäisen runonnimi
oli Daddy. Hän sanoi että jokainen nainen kirjoittaa sellaisen jossain
vaiheessa. Minä sanoin kirjoittaneeni Daddy-romaanin. Hän viittasi Sylvia
Plathin runoon, kysyi tunteeko kukaan sitä. Nuoret miehet eivät olleet koskaan
kuulletkaan. Tytön runo oli kiltti ja sovinnainen. Runosta sai sen kuvan että
hän on yhä edelleen isän kilttipieni tyttö. Ei ollut vihaa eikä vimmaa, vaikka
isä oli ollut hulttio, käynyt kotona vain pyöräyttämässä lisää lapsia,
viihtynyt enemmän kavereidensa kanssa viskiä juomassa ja vetoa lyömässä. Hänen
isänsä oli amerikkalais-kreikkalainen. Runossa tyttö ilmoittaa näkevänsä
vihaisia unia isästä. Tai uneksii hänestä vihaisesti. Runo oli hänen
varhaisempaa tuotantoaan, kuten hän sanoi, kirjoitettu kotona Kaliforniassa.
Hän sanoi kirjoittaneensa pari vuotta vakavasti. Hän kertoi että oli näyttänyt
runon isälle, ja isä oli pitänyt siitä. Sitten hän luki pari viimeisintä runoaan, hän oli kirjoittanut ne Pariisissa.
Ne olivat huomattavasti parempia kuin Daddy. Sanoin että niissä on nyt voimaa,
hän on kehittynyt ja löytänyt oman tiensä. Ne olivat ilmaisultaan keskittyneitä,
ei turhia sanoja eikä romanttista hempeilyä. Todella hyviä runoja. Hänen suurin
vaaransa on se että hän joutuu naimisiin ja lakkaa kirjoittamasta runoja.
Varmasti hänelle käy niin, koska hän on kaunis ja vilkas, eikä hän ujostele.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
Hillary-niminen tyttö, myös hän oli
Kaliforniasta. Hän oli kirjoittanut novellin, jonka nimi oli Mirage. Kun
tilaisuus loppui, hän juoksi perääni ja sai minut kiinni Notre-Damen edustalla.
Hän antoi novellin minulle luettavaksi. Hän toivoi kirjallisia kommentteja ensi
tiistaihin mennessä, jolloin on seuraava kokous. Minä lupasin lukea. Sellainen
tyttö, joka sanoi jokaisen luetun tekstin jälkeen ”It’s great!” Hän sanoi
olevansa freelance toimittaja. Hän oli kuin Allie amerikkalaisesta
sarjafilmistä Kate ja Allie. Hänellä oli samanlainen ääni. En ole vielä lukenut
hänen novelliaan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">9.11.1988 Kun illalla kävin Shakespeare & Co:ssa kysymässä oliko
kukaan nähnyt Hillarya, jolle halusin palauttaa
kaksi sivua ( ne olivat unohtuneet minun huoneeseeni), tapasin mustan miehen, jolla oli harmaa parta. Hän
arveli että olen kotoisin jostain pohjoismaasta. Sanoin että Suomesta ja kysyin
mistä hän on. Hän sanoi olevansa pienestä
maasta, josta olen tuskin koskaan kuullut. No mistä? minä kysyin. USAsta, hän
sanoi kumartuen luottamuksellisesti puoleeni. Kysyin onko hän kirjailija. Hän
sanoi olevansa runoilija. Sitten hän kysyi lähdetäänkö drinkille. Sanoin että
lähdetään vaan. Hän sanoi että hän on köyhä, koska on runoilija eikä pysyt
maksamaan drinkkejä. Minä sanoin olevani köyhä, koska olen suomalainen
romaanikirjailija eikä niillä ole koskaan rahaa. Sitten hän tapasi jonkun
tuttavansa ja jäi suustaan kiinni. Kun hän oli selvittänyt asiat tuttavan
kanssa, hän tuli luokseni. Sanoin että voimme tehdä niin, että hän maksaa omat
drinkkinsä, minä omani. Mutta hän oli muuttanut mielensä ja sanoi ettei hänelle
sovi tänä iltana. Ehkä hän oli etsimässä rikasta ystävätärtä ja erehtyi
luulemaan minua rikkaaksi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Näin myös sen pistäväsilmäisen vasemman
käden gurun, mutta emme vaihtaneet sanoja, katsoimme vain toisiamme kuin kaksi
vihamielistä muukalaista (tai kissaa). Hän heitti pitkän katseen minuun ja minä
häneen. Keihästimme toisemme.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Sitä laihaa onnettoman näköistä
yksinkulkijaa en tällä kertaa nähnyt. Hän istuu tavallisesti mustalla
nahkasohvalla ja lukee kirjaa. Hänellä on parta ja sisäänpäin kääntynyt katse,
nukkavieru olemus, värittömät ryppyiset vaatteet. Olen nähnyt hänen kuljeskelevan
latinalaiskorttelin kujilla ja katselevan nälkäisenä kuppiloiden ikkunoita. Hän
näyttää varsinaiselta nälkätaitelijalta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYP5GVi8dwKSRmb9vu3hKQh8W8b-a02dXWJBFzX0H82uWqukUyPuQ2OP0uw9ZYwhrKG5-PHZxPdwtGGO0fssHpqjeamqxSH0ewWlzzke0LWgB4RkrLWgtm7B6MeHZylfI4LSlO75GOjVyl/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+194.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYP5GVi8dwKSRmb9vu3hKQh8W8b-a02dXWJBFzX0H82uWqukUyPuQ2OP0uw9ZYwhrKG5-PHZxPdwtGGO0fssHpqjeamqxSH0ewWlzzke0LWgB4RkrLWgtm7B6MeHZylfI4LSlO75GOjVyl/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+194.JPG" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<b><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kymmenen vuotta myöhemmin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">18.6.1999 Shakespeare & Co:n
kirjakaupassa. Musta kissa ilmestyi jostain ja hyppäsi kirjahyllyn päälle
nukkumaan, lasikaapissa on vanhoja venäläisiä kirjoja. Kymmenen vuotta sitten
paikka oli aivan samannäköinen, vain kissat olivat erilaisia ja niitä oli
enemmän. <span lang="EN-US">Lukiko kirjaston oven
päällä jo silloin: ”Be not inhospitable to strangers, lest they be angles in disguise.” </span>Voiko
enkelilläkin olla vaikeuksia?</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">
Puistossa Shakespeare & Co:n
vieressä, äiti ja lapsi leikkivät pallon kanssa. Tämä on halpaa huvia. Kahvilassa istuminen maksaa melkein 30
markkaa join vain yhden Pepsi-colan ja rahaa meni.. Kävin St. Michael -aukion
isossa kirjakaupassa. Siellä oli Daudetin kirjoja, mutta ei niitä vanhoja joita
etsin. Niistä ei oteta uusia painoksia, eivät ole klassikkoja kuten Tartarin. Minulla on sellaiset sandaalit että
en jaksa kävellä niillä pitkiä matkoja, onneksi on puistonpenkkejä joilla voi
istua. Urospulu jahtaa kolme naarasta,
ja kaikki ovat yhtä penseistä sen pyyteille. Viileä iltatuuli ja kohta on
nälkä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Idi-niminen noin 35-vuotias mies istui
viereeni kivipenkille ja alkoi haastaa hyvää englantia. Hän kertoi että hänellä
on ystävä Espoossa ja että suomalaiset ovat ”very nice people.” Hän sanoi
olevansa matematiikan opettaja lukiossa. Hän kertoi että oli menettänyt onnettomuudessa
tyttöystävänsä. Siitä oli jokin kuukausi aikaa. Ja nyt hän oli ”very lonely
man”, ei lapsia eikä tyttöystävää. Hänen kertomuksensa ei hellyttänyt
sydäntäni. Hän sanoi monta kertaa: ”Cela
vie” ja ”That’s life” </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 13.5pt;"></span> <span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><span class="apple-converted-space"> </span>Shakespeare &Co: n <span class="apple-converted-space"> </span>musta kissa kävelee penkin ohi. Idi
kyseli onko minulla lapsia, sanoin että on kaksi isoa poikaa. Hän sanoi ettei
ikä merkitse mitään, kun rakastaa. Hän kysyi onko minulla miestä, sanoin että
on. Hän kysyi olenko kokenut suurta rakkautta ”l’amour forte” Sanoin että
minulla on suuri rakkaus Suomessa. Tuntuu kuin tämä sama keskustelu olisi käyty
ennenkin <span class="apple-converted-space"> </span>monella muullakin
puistonpenkillä. Hän sanoi että olen onnellinen nainen. Sanoin että joskus
olen, joskus en. Hän kysyi onko mies uskoton, senkö takia olen joskus onneton.
Sanoin että senkin takia. Hän piti pitkän puheen siitä, miten väärin on että
miehellä on monta naista. Sellainen on huono mies. Sanoin että se oli minun
valintani. Hän kysyi mitä minä teen. <span class="apple-converted-space"> </span>Kerroin
että kirjoitan kirjoja. Hän kysyi millaisia kirjoja ja kuinka monta. Kymmenen
kirjaa ”crazy novels about life and love”. Kirjoita minusta romaani, minä olen
very special man, hän ehdotti. <span class="apple-converted-space"> </span>Voinhan
minä kirjoittaa jos kerrot elämäntarinasi. Hän ei ruvennut kertomaan, vaan
alkoi tehdä romanttisia ehdotuksia, jotka eivät ottaneet tulta minussa. Ehdotti
että katseltaisiin Pariisia yöllä kuun loisteessa, hän näyttää minulle koko
kaupungin. <span class="apple-converted-space"> </span>Sanoin
että voin kirjoittaa mininovellin kohtaamisesta puistossa.<span class="apple-converted-space"> </span> Hän kysyi olenko yksin vai
ryhmän Pariisissa ja minä kerroin että olen <span class="apple-converted-space"> </span>tullut pressikonferenssiin. Kun en
osannut selittää tarpeeksi selvästi, miksi olen <span class="apple-converted-space"> </span>Pariisissa, näytin <span class="apple-converted-space"> </span>kulttuuriministerin kutsukirjettä. Hän
lähti kiireesti. Pelästyi ehkä. Puiston nimi oli Le square Rene Viviani.<span class="apple-converted-space"> </span> </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCw3XhzG9gGFtxmJgAbN2XWHQAKjcO7RKRdvG14X60NViI1mpgV339xHzxVMl6Mi7xL7iy2WAXAJLmbCeheOACMiE442QrQkQ24ol06Gg4r1OWhoD35XOcr4g7NoPob5t08JLplnHow01s/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+196.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCw3XhzG9gGFtxmJgAbN2XWHQAKjcO7RKRdvG14X60NViI1mpgV339xHzxVMl6Mi7xL7iy2WAXAJLmbCeheOACMiE442QrQkQ24ol06Gg4r1OWhoD35XOcr4g7NoPob5t08JLplnHow01s/s1600/Pariisi+4.12.-14.12+2013+196.JPG" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<br />Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-90058617260277664422015-01-22T16:21:00.000+02:002015-01-22T16:21:27.195+02:00Vanhat kirjoitukset1: Memento mori <span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Runsaan viikon viikon kuluttua <i>Kirjailijan päiväkirja</i> täyttää 13 vuotta. Se on pitkä ikä blogille. Aloitin blogin 2.2. 2002. Siihen aikaan blogit olivat harvinaisia ja blogaaja pidettiin joko nörttinä tai narsistisena tyyppinä , joka korosti itseään eikä saanut kirjoituksiaan muualla julkaistuksi. Ennustettiin että blogaaminen on ohimenevä ilmiö. Mutta toisin kävi. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Syntymäpäivän kunniaksi olen päättänyt ruveta julkaisemaan vanhoja kirjoituksiani tässä blogissa (uudempia kirjoituksia on <a href="http://akonkka.blogspot.fi/">Sanat-blogissa</a>). Ensimmäinen vanha kirjoitus on vuodelta 1961, jolloin olin kaksikymmentävuotias. Se ilmestyi <i>Hesan Teinin</i> numerossa 2/1962 otsikolla <i>Momento mori</i>. Tarkoitin varmaankin <i>Memento moria</i>, suomeksi <i>Muista kuolevaisuutesi, mutta </i> en sanasokeana huomannut virhettä, ja niin juttu julkaistiin virheine päivineen. Toista osaa ei koskaan ilmestynyt.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOblUED2733VtUimrnPThH_P-W_QXMQE0SUxPpjCzxU5rWa7hIVHtCtVD_-HR8IY2pr_OObqZU5r2Ie1BvKsa-6XKWHvL1lR1Q7EED4Irf14FSyhcbLPJgMf5mqcfuwX6CKfAvvmsPppdY/s1600/Nimet%C3%B6n+kuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOblUED2733VtUimrnPThH_P-W_QXMQE0SUxPpjCzxU5rWa7hIVHtCtVD_-HR8IY2pr_OObqZU5r2Ie1BvKsa-6XKWHvL1lR1Q7EED4Irf14FSyhcbLPJgMf5mqcfuwX6CKfAvvmsPppdY/s1600/Nimet%C3%B6n+kuva.jpg" height="332" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<b><span style="font-size: 12pt;">ANITA KONKKA: MOMENTO
MORI OSA l </span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<b><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt;">"Haluan ostaa sanoja. Tarjoukset pyydän lähettämään
nimimerkille Tyhjä ympyrä." Mies tutki paperia, tuumii: lienee paras
muoto. Ei auta enää korjailla. Kissa naukuu ovella. Yö on tulossa.
Ilmoituskonttoriin ehtii vielä. Lehdet kahisevat puistokäytävällä. Lehteä
polviin saakka. Onhan syksy. Toimitustalon seinään nojaa kasvoton mies.
sanoo: Liian myöhään. On jo suljettu. Mutta
eihän vielä ole aika. Aika on jo,
kääntynyt lappeelleen vastapäisen talon katolle. Katsokaa. Lehtitalon ovi
aukeaa. Toimitussihteeri viittaan kääriytynyt kulkee vinoin askelin kadun
poikki. Mies juoksee hänen peräänsä heiluttaen paperiarkkia kädessään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”
Odottakaa. Kääntykää takaisin.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; text-align: justify;">
<span style="font-size: 12pt;"> Toimitussihteeri
ei kuule, pyörtää kadunkulmasta ja katoaa ristikkoportista sisään. Tuuli ravistelee
katupuun jäseniä. Lehdet juoksevat tuulen tieltä likaviemäreilun. Mies seisoo
yksin kadulla. Toimitussihteeri on pysähtynyt aidan taakse. Hän puristaa
salkkuaan kainalossa, pitää hatustaan kiinni.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 14.25pt;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Mitä haluatte?”</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Ottakaa ilmoitukseni huomiseen
lehteen.”</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ” Mahdotonta, on
jo täynnä.”</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”No ylihuomenna
sitten.”</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Ei
ilmesty ylihuomenna. Talviloma, ymmärrättekö. Palatkaa asiaan huhtikuussa.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> Näine sanoineen hän lähtee.
Katuvalot sammuvat yksi toisensa
jälkeen.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Misu,
Misu. Kiskis,” huutelee muuan nainen
ovenraosta.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ” Anteeksi rouva, kulkeeko enää mitään autoa
maaseudulle?</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> Ovi
paukahtaa kiinni. Tämäpä ikävää.
Täytyy lähteä jalkapatikassa
tädin luokse. Tänne en kuitenkaan jäädä talveksi. Ei ole sanoja. En voi tehdä
työtä. Pitäisi ostaa suurempi varasto kerrallaan, mutta kun ei ole varoja.
Kirjailijan ammatti on siitä kirottua.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Eläin,
oletko yksin, jos olet, lähde
mukaani. Haemme kissani.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Mies ja
koira kävelevät puistokäytävää pitkin. Tuuli
on lakaissut lehdet syrjään.
Hiekka narskuu askelien
alla. Lepakot lentelevät vajan ympärillä.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> ”Kissa,
tule mukaani. Täältä ovat kalat loppuneet, joki
kuivunut. Täältä ovat
linnut lähteneet, puut
kuolleet.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;"> Mies,
kissa ja koira
kävelivät maaseudulle päin. Pilvet
riippuvat puiden oksistossa. Eksynyt pöllö
huhuaa nälkäänsä.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Tuossapa
kaunis kivi. Jos hakkaisi siitä
sanoja itselleen. Mitä ajattelenkaan. Eihän
se käy. Liian paljon vaivaa. Värikin on ikävän harmaa. Harmaita sanoja minulla
on tarpeeksi. Kissa maukuu,
ei jaksa kävellä. Sillä ei
ole parkkiintuneita jol-kuanturoita. Mies
nostaa kissan syliinsä, pyyhkii
hikeä otsaltaan. Hengitys kohoaa,
huuruna hänen sieraimistaan.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Tuntuu
raskaalta jaloissa. Minähän
mahdan olla. Kysyn
tuolta tytöltä, joka
istuu kivellä. Merkillistä nähdä ihmisiä. Ei ole
tullut yhtään ihmistä
vastaan tällä matkailani. Ehkei
hän ole ihminen, on
nymfi. Nykyaikana ei mikään
ole mahdotonta, sen jälkeen
kun Jumala, muutti
Arizonaan.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">-—• Hyvää
iltaa, neiti. Voisitteko auttaa minua.</span><span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Arial;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Tytön
tukka heilahtelee tuulessa. Jäähileet kimaltavat siinä. Hänellä ei ole nenää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Hän e.i
vastaa. Mies seisoo ymmällään. Kissa hieroo tytön pohkeita.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Mies muuttaa
äänensävynsä sellaiseksi kuin
olisi tuntenut tytön vuosikausia ja kysyy: Oletko onneton.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">-—• Olen
enemmän kuin onneton. —• Siksikö, ettei sinulla ole nenää.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Minulla
ei ole enää
mitään. Kadotin Jumalan, sen
mukana kaiken.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">—• Eihän
se mitään. Jumala asuu Arizonassa, kaipasi vaihtelua, muutti sinne. Älä sure.
nykyään pääsee lentokoneella muutamassa tuimissa Atlantin yli. —• Sinä olet
erehtynyt, sanoo tyttö. Jumala ei ole olemassa, ci edes Arizonassa.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Katso tätä
maata; kiviä, puita kuivettuneita puita. Katso avaruutta ; ääretöntä
tyhjyyttä. Ei ole mitään.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Ja tyttö
painaa kätensä kasvoihin.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Voithan
kuvitella, että Jumala
011 olemassa. Sinulla
on mielikuvitus. Käytä sitä.
Ilman mielikuvitusta
todellisuus olisi kuin
harmaa, rosoinen kivi. Mielikuvitus
antaa värin ja
tuoksun elämälle.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Tyttö ei
kuule. Hänen hartiansa nytkähtelevät. Ehkä hän itkee. Mies tuntee olonsa
vaivaantuneeksi. Surevia pitäisi lohduttaa, mutta millä tavoin? Mies laskee
kätensä tytön harteille. Tyttö ei liikahdakaan. Kun ihmistä koskettaa, hän
värähtää, vetäytyy loitommaksi tai tulee lähemmäksi koskettajaa. Ehkei tyttö
ole ihminen vaan metsänneito. —- Kuule osaatko sanoja. Onko sinulla, mies kysyy
muistettuaan, mitä häneltä puuttuu.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Anna
minulle kissasi, sanoo tyttö.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">-— En voi
antaa sitä.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Silloin
en ininäkään voi
antaa sanojani.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">Mies
lähtee, tyttö jää kivelle. Matkalla hän harmittelee, ettei pyytänyt tyttöä
mukaansa. Ei kannata enää kääntyä takaisin. Tie mutkittelee kalliomaastossa.
Puhclinlankoja lojuu sotkuisena vyyhtenä tieliä. Koira tarttuu kolmesta
jalastaan kiinni niihin. Mies auttaa sen pois. Matka jatkuu. Kalliot jäävät
taakse. Met-sänkairialosta kohoaa sumu. Tuskin näkee esteensä. Mies saapuu
aukiolle. Joka puolella näkyy tiilipinoja. lautapinoja, hirsi-pinoja. Taloja ei
ole. Pari pur-</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">kamatonta
savupiippua törröttää taivasta kohden. Ihmiset ovat kadonneet. Koirat eivät
hauku. Erään lankkukasan kupeella istuu ukko kiikkustuolissa, polttelee piippua
paksuun huopaan kääriytyneenä.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">—-
Kuulkaahan. missä ihmiset ovat. miksi talot purettu.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Valtiolta
tuli käsky. —• Tunnetteko tätiäni.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">•
Kylin, hän on
vannassa pyykillä.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Lähdcnpä
sitten sinne päin. Täti
seisoo vedessä, hame
käärittynä vyötäisille ja.
huuhtoo pyykkiä. Hänen ryhtinsä
on käynyt kumarammaksi, mutta
tiuk-kailmeisemmäksi.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">• - Täti.
anna leipää. <i>On </i>kova nälkä.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white;">
<span style="font-size: 12pt;">— Vai
tulit sinä taas
ruokittavaksi.</span><span style="font-size: 12.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;">Kelpaa sitä rypeä maailmalla, ja kun rahat loppuvat tulla tänne
kerjäämään. Hae perunakuopalta. Asun siellä ukon kanssa. Ei ole muutakaan kun
veivät katon pään päältä. Kovin on outo aika. Mies lähtee paarustamaan mäkeä
ylös. Hän heittäytyy lavitsalle. Hiiri juoksee lattian ylitse. Hän nukahtaa
kohta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12.0pt; mso-bidi-font-family: Georgia;">©
Anita Konkka</span><span style="font-family: "MS Shell Dlg 2"; font-size: 8.5pt; mso-bidi-font-family: "MS Shell Dlg 2";"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 12pt;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-72729475160607046192015-01-21T15:01:00.004+02:002015-01-21T15:02:23.412+02:00Unennäkijän muistelmien jälkeen<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Aloitin unimuistelmien kirjoittamisen vuonna 2001 Uzèsissa, pienessä eteläranskalaisessa kaupungissa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Näin siellä paljon unia elämäni tärkeistä ihmisistä: isoäidistä, isästä. äidistä, lapsistani, ystävistäni, rakastetuistani, jotka esiintyivät usein unissani.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kun kolmen kuukauden päästä palasin Suomeen, torjunta iski päälle: en voinut kirjoittaa henkilöistä heidän oikeilla nimillään, sillä eiväthän unihenkilöt ole todellisia ihmisiä, vaan mielikuvitukseni tuotteita. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Niinpä rupesin kirjoittamaan fiktiota heistä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kirjoitin vuosikausia, mutta romaani ei ottanut onnistuakseen. Lopulta nostin käteni pystyyn: hyvä on, kirjoitan unennäkijän muistelmat, kuten alun perin olin Uzésissa ajatellutkin. Kolmentoista vuoden kuluttua muistelmat ilmestyivät Teokselta (surukseni olin joutunut jättämään vanhan kustantajani Tammen). Tässä muistelmien kansikuva:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigW9vzAQfAIOzavm91hTck2htRDd3zeIjBlRuWBq-JI5tiVEF2TERjUTnkmgKphcyuv0-oKdHXsm40rdtQ_ej-EWMmwCabogmhleDpmoqB85-ICeN2GmyEx6AV75dHeU2feUdvSReXo56t/s1600/1020.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigW9vzAQfAIOzavm91hTck2htRDd3zeIjBlRuWBq-JI5tiVEF2TERjUTnkmgKphcyuv0-oKdHXsm40rdtQ_ej-EWMmwCabogmhleDpmoqB85-ICeN2GmyEx6AV75dHeU2feUdvSReXo56t/s1600/1020.jpg" height="320" width="214" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kuvassa on äitini, hänen pienoisfreskonsa ”Taiteilija ja hänen kissansa” ja minä sylissäni äidin malli kissa Piu. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"> </i>Kirjan ilmestymisen jälkeiset pari kolme kuukautta ovat piinallista aikaa kirjailijalle, ”sielun helvetintiloja”, kuten sanon muistelmissani.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Jos kirja on romaani, sitä odottaa että se pääsee Finlandia-ehdokkaaksi. Kun ei pääse, niin pettyy ja tuntee olevansa epäonnistunut kirjailija. </span><br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Minun ei tarvinnut pettyä tänä vuonna, koska kirjani on luokiteltu tietokirjaksi, vaikkei siinä mitään tietoa olekaan. Kirjailijan muistelmat ovat fiktiota, koska hänen muistinsa toimii fiktiivisesti, toisin kuin poliitikkojen muisti, joka on täynnä ”tosiasioita”. Tosin epäilen vahvasti että heidänkin ”tosiasiansa” ovat yhtä fiktiivisiä kuin kirjailijan muistin ”tosiasiat.”</span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="mso-spacerun: yes;"><br /></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<a href="http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2014-syksy/unenn%C3%A4kij%C3%A4n-muistelmat.html"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Unennäkijän muistelmat </i></a>tuli kirjakauppoihin<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> </i>vähän toista kuukautta sitten.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kirjasta on ilmestynyt tähän mennessä vain yksi arvostelu <a href="http://yle.fi/uutiset/anita_konkka_unennakijan_muistelmat/7627114">Ylen Lapin uutisissa</a>.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lapin miehellä (kirjallisuuden harrastajalla) on ollut pieniä lukuvaikeuksia. Hän sanoo, että kirja on ”sekava, mutta runsas”. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>On se silti kulttuurihistoriallisesti tärkeä teos hänen mielestään. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hän moittii, että suhteeni Hannu Salamaan on kuin Hertta-sarjasta. En ole lukenut Hertta-sarjan kirjoja, joten en tiedä onko Lapinmies oikeassa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Lapinmiestä oli järkyttänyt kertomukseni <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Raija_Siekkinen">Raija Siekkisen</a> kohtalosta. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Konkka kertoo miten tärkeinä sekä hän itse mutta erityisesti Raija Siekkinen kokivat Helsingin Sanomien kirja-arvostelut. Niitä odotettiin pelokkaina mutta toiveikkaina. Raija Siekkisen viimeisen kirjan arvostelu Helsingin Sanomissa ilmestyi vasta kuukausia kirjan ilmestymisen jälkeen samassa lehdessä muistokirjoituksen kanssa.”</i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Niistä ajoista, jolloin Raija odotti Hesarin arvostelua, on kulunut kymmenen vuotta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Yhä harvempi kaunokirjailija ja runoilija saa nykyään kirjastaan arvostelun Hesarissa. Poliitikkojen ja populaarimuusikkojen kirjat lienevät tärkeämpiä, koska ne kiinnostavat suurta yleisöä enemmän kuin runot ja kaunokirjat. Yhä me kirjailijat, kuten Raija Siekkinen aikoinaan, odotamme pelokkaina ja toiveikkaina, sydän vavisten Hesarin arvosteluja. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Niistä riippuu niin paljon toimeentulomme: apurahoitus, myynti ja ja kirjastolainaukset. Kirjoitin Raija Siekkisen kuolemasta tässä blogissa vuoden 2004 helmikuussa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br />
<b>Lisäys 21.1.2014</b><br />
<br />
Lapin miehen jälkeen on tullut naisnäkökulmaakin muistelmiini.<br />
<a href="http://www.hs.fi/arviot/Kirja/a1418014655663">http://www.hs.fi/arviot/Kirja/a1418014655663</a><br />
<br />
Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomissa:<b> </b> " Muistelmien suuri kaari on tärkeä perhehistoriallinen näkökulma luovan työn maailmaan. Anita Konkka avaa kaunistelematta kulttuurikodin reunaehtoja 1940-luvulta tähän päivään." <br />
<br />
<a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/arvio-anita-konkka-tarjoilee-muistoja-kirjoittamisesta-ja-muista-rakkauksista/?shared=63279-d904d959-500">Kaisa Neimalan arviointi Suomen Kuvalehdessä. </a><br />
<br />
<a href="https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2014/12/08/anita-konkka-unennakijan-muistelmat/"> Annelin kirjoissa</a><br />
<br />
<a href="http://www.sydan.fi/viihde-ja-kulttuuri/loistavaa-anita-konkka">Sydänlehti</a><br />
<br /></div>
<a href="http://preivi.wordpress.com/2015/01/01/unennakijan-muistelmat/">Preivi</a><br />
<br />
<a href="http://blogit.omaaikalehti.fi/kirjasta-kirjaan/kirjailija-anita-konkka-ei-hapea-enaa/">Kirjasta kirjaan</a><br />
<br />
<a href="http://www.kiiltomato.net/anita-konkka-unennakijan-muistelmat/">http://www.kiiltomato.net/anita-konkka-unennakijan-muistelmat/</a><br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: georgia, palatino, 'palatino linotype', times, 'times new roman', serif; font-size: 14px; line-height: 21px; text-align: start;"> "Suomen </span><strong style="font-family: georgia, palatino, 'palatino linotype', times, 'times new roman', serif; font-size: 14px; line-height: 21px; margin: 0px; padding: 0px; text-align: start;">Simone de Beauvoir</strong><span style="font-family: georgia, palatino, 'palatino linotype', times, 'times new roman', serif; font-size: 14px; line-height: 21px; text-align: start;"> yksissä kansissa!" Päivi Kosonen kirjoittaa</span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-22743787517295522762012-12-26T19:15:00.000+02:002012-12-26T19:15:35.908+02:00 Taidetta Tapaninpäivänä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwFBR3jkQ6I892Uimw-H03TwCiHYYimhxn0BCNGhOR234y-RXfimcRVYPQL_c8XViSAYE82hTkeKjVaHYIkOhJObLFiIthXfZ2-36WfI7mWEfRlxHtQUeiEjkLZga_LnjIPwDSzFGNwEdr/s1600/Weyden,+Rogier+van+der,+Bladelin+Triptych+1445-50+%E2%80%93+Kopio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwFBR3jkQ6I892Uimw-H03TwCiHYYimhxn0BCNGhOR234y-RXfimcRVYPQL_c8XViSAYE82hTkeKjVaHYIkOhJObLFiIthXfZ2-36WfI7mWEfRlxHtQUeiEjkLZga_LnjIPwDSzFGNwEdr/s640/Weyden,+Rogier+van+der,+Bladelin+Triptych+1445-50+%E2%80%93+Kopio.jpg" width="627" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Keskiosa Rogier van der Waydenin triptyykistä 1400-luvun puolivälistä. Kuvan lähde: <a href="http://www.googleartproject.com/collection/gemaldegalerie-staatliche-museen-zu-berlin/">Gemälde Galerie, Statliche Museum zu Berlin</a>.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Olen viettänyt tapaninpäivää lukemalla Karl Ove Knausgårdin <i>Taisteluni</i> ensimmäistä kirjaa ja etsimällä <a href="http://www.googleartproject.com/">Google Art Projektin</a> kokoelmista Jeesuslapsen kuvia. Yllä oleva Middleburgin alttarin Jeesuslapsi on laiha ja pitkäsorminen, se poikkeaa tavanomaisista pulskista Jeesusvauvoista. Kumpi on Joosef, vasemmalla olevan punapukuinen mies jolla on kynttilä kädessä, vai oikealla oleva mustapukuinen mies?</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Google Art Projektin kokoelmissa voi kuljeskella samalla tavalla kuin Googlen Street View -näkymissä. Taideteoksia voi zoomata yksityiskohtiin ja mielimaalauksista/-veistoksista/-grafiikasta voi koota omia kuvagallerioita, mutta kuvia ei voida kopioida omalle tietokoneelle niin kuin vielä parisen vuotta sitten jolloin kävin ensi kertaa Googlen kokoelmissa. Mutta se on Google Artissa ärsyttävää, että taiteilijat ovat etunimen mukaan hakemistossa. En minä muista taitelijoiden etunimiä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-hXwBSvxJaLc4ONdvCg3AtLn3jSnczhvMrowmN_4DS7QkEpbscj1ClNvHd1r_s-cGpFb6GuTtFrnB7ipLYGM0WpR6XsSKhp4mhu2oZwdUv6NXs_UAqXSOZB48Egb_fsFgcF43sJz3BihL/s1600/Rembrandt-self-portrait-age-63.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="351" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-hXwBSvxJaLc4ONdvCg3AtLn3jSnczhvMrowmN_4DS7QkEpbscj1ClNvHd1r_s-cGpFb6GuTtFrnB7ipLYGM0WpR6XsSKhp4mhu2oZwdUv6NXs_UAqXSOZB48Egb_fsFgcF43sJz3BihL/s400/Rembrandt-self-portrait-age-63.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Rembrandtin omakuva( jota ei löytynyt Googlen Artin kokoelmista)</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Knausgård kirjoittaa näkemisen kokemuksista, joita hän sanoo: " selvänäköisyyden hetkiksi, " jolloin voi muutamassa sekunnissa nähdä täysin toiseen maailmaan </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">, jossa oli vain muutama hetki sitten, ja tuntuu että maailma astuu esiin ja näyttäytyy lyhyen hetken ajan, ennen kuin kuin se vaipuu itseensä ja jättää kaiken entiselleen..." Ne kokemukset tuntuvat hänestä suunnattoman merkityksellisiltä eivätkä menetä merkitystään hetken mentyä ohitse. Muutamat taideteokset herättivät hänessä samanlaisen tunteen: Rembrandtin maalama vanhan miehen omakuva [yllä] Lontoon National Galleryssa. Turnerin auringonlasku antiikin sataman ulkopuolella, Caravaggion <i>Kristus Getsemanessa</i>, Vermeerin maalaukset, muutamat Clauden maalaukset, jotkut alankomaalaisten maisemamaalarien työt. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7BhqerguiJt7bPFtKN2axQiizbtZPQF2BgR0NVcAPt23IPmJId4M0E9Y_Tw-GedEu7rdxmdXZh1yPDSbxanwb7uvff9mhrArHQgxhkLtsnqS1nF8hj_J26MAgrEdOU2-O77HnBQipQOOA/s1600/Caravaggio_-_Taking_of_Christ_-_Dublin_-_2.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="306" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7BhqerguiJt7bPFtKN2axQiizbtZPQF2BgR0NVcAPt23IPmJId4M0E9Y_Tw-GedEu7rdxmdXZh1yPDSbxanwb7uvff9mhrArHQgxhkLtsnqS1nF8hj_J26MAgrEdOU2-O77HnBQipQOOA/s400/Caravaggio_-_Taking_of_Christ_-_Dublin_-_2.jpeg" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Caravaggion Kristus Getsemanessa ( ei löytynyt tätäkään työtä Google Artista)</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Samaa näkemisen elämystä ei herätä yksikään Rubensin maalaus, ei Manet, ei MichelAngelo ja vain yksi Leonardo da Vinci. Knausgård kirjoittaa, ettei hän tiedä mikä näissä maalauksissa teki häneen niin suuren vaikutuksen. "Sillä ei ollut mitään tekemistä laadun kanssa: saatoin seisoa kylmänä Monet´n viidentoista maalauksen edessä ja tuntea lämmön leviävän elimistööni katsoessani suomalaista impressionistia josta vain harvat olivat kuulleet Suomen ulkopuolella."</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Knausgård ei kerro kuka tämä suomalainen impressionisti on ja missä hän näki maalauksen. Mutta se on varmaa että teos on maalattu ennen 1900-lukua, </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">myöhemmin maalatut työt eivät tehneet häneen samaa vaikutusta. Hänen mielimaalauksensa eivät olleet koskaan täysin hylänneet viittausta näkyvään todellisuuteen. Hän itse viittaa romaanisarjassaan olemassa olevaan todellisuuteen niin yksityiskohtaisesti, että olen välillä väsähtää lukemiseen. Mutta virkistyn , kun hän alkaa pohtia kirjallisuutta ja taidetta. Ilahdun siitäkin, kun hän kuvailee millaisia kirjoja on hänen työpöydällään: Paracelsus, Basileios, Lukretius, Thomas Browne, Olof Rudbeck, Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Albertus Seba, Werner Heisenberg, Raymond Russel ja tietenkin Raamattu. Ei hän ihan turha kirjailija ole, vaikka jotkut ovatkin sitä mieltä.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Luin ensin hänen <i>Taistelunsa</i> toisen kirjan, josta olen kirjoittanut<a href="http://akonkka.blogspot.fi/2012/12/knausgardin-taistelut.html"> Sanat-blogissa</a>. Ensimmäistä kirjaa yritin lukea vuosi sitten, mutta se jäi kesken teini-ikäisen Karl Oven vaikeuksiin kaljakassiensa kanssa uudenvuoden aattona. Nyt kun tiedän, että uuvuttavien arjen kuvauksien välissä on muutakin, jaksan luultavasti lukea kirjan loppuun asti.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-56164894827863010822012-11-24T20:42:00.000+02:002012-11-25T12:08:21.604+02:00Matkan jälkeen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis22TY5-00S-0qCY8sQUmEt7u-h8jOeRwdHv4P9KPrWQqbBdFPYvo_tV6Bm4SgdgjLT9c55GFwS4bL6GmTDyqvveWVCXgoMs2neRIuwAfYaID6FImI_G8P51ON2n_KtGTRBKceibm5uyaR/s1600/Bussilla+Pariisin+halki+ja++kalaravinrtola++Odysseus+002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis22TY5-00S-0qCY8sQUmEt7u-h8jOeRwdHv4P9KPrWQqbBdFPYvo_tV6Bm4SgdgjLT9c55GFwS4bL6GmTDyqvveWVCXgoMs2neRIuwAfYaID6FImI_G8P51ON2n_KtGTRBKceibm5uyaR/s400/Bussilla+Pariisin+halki+ja++kalaravinrtola++Odysseus+002.JPG" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Pariisi bussin ikkunasta.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Edellisessä postauksessa kerroin, että matkalukemisena minulla oli Sofi Oksasen kirja <i>Kun kyyhkyset katosivat</i>, mutta aina kun aloitin sen lukemisen, nukahdin. </span></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Matkan jälkeen sairastuin flunssaan, mikä on tavallista kun etelän aurinkoisesta lämmöstä tulee pohjolan räntäsateeseen. Flunssan hyvä puoli on se, että voi maata sängyssä ja lukea kirjoja. Ilman flunssaa Oksasen kirjakin olisi jäänyt lukematta. Olin epäillyt, että vika on minussa eikä kirjassa, kun en pääse sen sisään - vaikka Parnassossakin kirjaa oli kehuttu! </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Viron historia kiinnostaa minua, koska Mikko-setä, isäni vanhin veli oli osallistunut Viron vapaussotaan vuonna 1918 ja kaatunut siinä sodassa. Ja lapsuuden- ja nuoruudenystäväni Max Rand oli virolaisen pakolaisen poika. Minulla olisi ollut hyvät edellytykset innostua Oksasen uusimmasta kirjasta. Hänen </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> aikaisemmat kirjat ovat puhutelleet minua siksikin että hän on puoleksi virolainen, mikä Suomessa merkitsi takavuosina sitä, että on "ryssä". Minulle se halveksunta oli tuttua lapsuusvuosilta, koska olin puoleksi inkeriläinen = ryssä. </span></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> Mutta Oksasen uusin kirja oli pettymys. Ehkä odotukseni olivat liian suuret, ja mediahälykin häiritsi vastaanottoa. En saanut kontaktia henkilöihin, en tarinaan, en kertojaan. </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> Henkilöt jäivät litteiksi eikä tarina noussut siivilleen. Minusta tuntui kuin olisin lukenut tapahtumaraporttia. </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> Ehkä Oksasella ei ollut tarpeeksi aikaa eikä kirjoitusrauhaa kypsyttää ja sisäistää kirjan materiaalia. Ehkä kustantaja oli painanut päälle: rauta on taottava silloin kun se on kuuma ja lukijat ovat kiinnostuneita. On sääli lahjakasta nuorta kirjailijaa, kun hän joutuu tahtoen tai tahtomattaan markkinointimyllyyn. Se on kirjan ja lukijan tappio.</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Oksasen romaani johdatti minut lukemaan Ene Mihkelsonin <i> Ruttohaudan </i></span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">(suom. Kaisu Lahikainen. WSOY 2011). Halusin tietää miten Viron miehitysaikaa kuvaa virolainen kirjailija, joka on elänyt lapsuutensa, nuoruutensa ja suuren osan aikuisuuttaan tuona aikana.</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiasD06BwayTFFxA58Q8cCOSYrih5otLBuB8iiwvRddnZodZJN24SXIaU5AAQ_FFWjGSJRJA_2Tto6IsplbgEEtJ9c-SBEPNJ9Vp6EoGFq-P5ZVWif4p7dBTTMDedu9lYC9PmomBssBjGAS/s1600/088+Aljosha.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiasD06BwayTFFxA58Q8cCOSYrih5otLBuB8iiwvRddnZodZJN24SXIaU5AAQ_FFWjGSJRJA_2Tto6IsplbgEEtJ9c-SBEPNJ9Vp6EoGFq-P5ZVWif4p7dBTTMDedu9lYC9PmomBssBjGAS/s400/088+Aljosha.JPG" width="297" /></a></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Pronssisotilas Aljosha</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> </span></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">"Se oli kuin musta pilvi, auringonpimennys taivaanlaella, Tõnismäen Pronssisoturi, jonka ympärille Viron poliisi oli vetänyt aukion muusta kaupungista eristävän nauhan. Neuvostosotilaan patsas tarvitsi suojelua, jottei se lietsoisi kansallisuuksien välistä vihaa." </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Näin alkaa <i>Ruttohauta</i>. </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">"Kun Pronssisoturin kuolemansurua ilmentävä hahmo heräsi aavemaisesti henkiin, kysyin itseltäni, onko menneisyyden tapahtumat palautettava näkyviin näytelmänä, jotta niiden merkityksen voisi ymmärtää pohjia myöten", kertoja pohtii. </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Mihkelsonin romaani palautti mieleeni ensimmäisen Tallinnan vierailuni ilmapiirin. En nähnyt Pronssisoturia, mutta muistan ruokakaupan jonon. Jonoon tuli kaksi venäjää puhuvaa naista. Heidän edessään seisova virolaisnainen sähähti ja mulkaisi heitä hyytävän kylmästi. Kansallisuuksien välinen viha oli silmiinpistävää. Tuntui kuin olisin palannut ajassa kaksikymmentä taaksepäin, omaan lapsuuteni. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kävin ensimmäisen kerran Tallinnassa vuonna 1972. Minulla oli matkalukemisena Veikko Huovisen <i>Veitikka</i>. Satamassa jouduin miliisin toimistoon kuulusteltavaksi kielletyn kirjallisuuden maahan tuomisesta. <i>Veitikka</i> takavarikoitiin ja jouduin maksamaan sakkoa rikollisesta toiminnastani. Kuulustelupöytäkirja tallennettiin miliisin arkistoihin, se saattaa löytyä sieltä vieläkin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i>Ruttohauta</i> ilmestyi Virossa vuonna 2007. Saman vuoden huhtikuussa Pronssisotilas siirrettiin Tõnismäeltä Tallinnan sotilashautausmaalle. Seuraavana keväänä kävin kuvaamassa Pronssisotilasta. En vielä silloin ymmärtänyt miksi patsas oli aiheuttanut niin valtavan tunteiden kuohun. Vasta <i>Ruttohaudan</i> lukeminen avasi minulle ikkunan virolaisten sielunmaisemaan ja käsitin millaisessa todellisuudessa he ovat eläneet. Entä jos Suomestakin olisi tullut miehitetty maa sen sijaan että se vain suomettui? Millaisia ruttohautoja meiltä löytyisi? </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">"Mutta suomalaiset panivat hanttiin", kuten sanoo Kaata, kirjan kertojan täti. </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kertoja sanoo itseään metsästäjäksi. Hän pyydystää menneisyyden tapahtumia, etsii omia juurian ja käy arkistoissa tutkimassa vanhoja asiakirjoja ajalta, jolloin saksalais-balttilaiset kartanoherrat alistivat talonpojat maaorjiksi. Suomessa ei maaorjuutta ole ollut, siinä varmaan syy miksi suomalaiset pystyivät panemaan hanttiin. </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidAWidf1ar9NMmCEQk8F8sKkvlpj789H8AY1MixZ3dkwL5dUNWE95KsquCT-AuUIlNsn-LRdmYl-zpK3Chkz0KugV9f_I9FYDGUKLN4AnW9BbHDh_7Ie9joZ7hZEkMXBuUnXzKRpFYaDW7/s1600/098.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidAWidf1ar9NMmCEQk8F8sKkvlpj789H8AY1MixZ3dkwL5dUNWE95KsquCT-AuUIlNsn-LRdmYl-zpK3Chkz0KugV9f_I9FYDGUKLN4AnW9BbHDh_7Ie9joZ7hZEkMXBuUnXzKRpFYaDW7/s400/098.JPG" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Tarton KGB-museon aineistoa</span></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">"Rutto tulee näkymättömänä, vaikkaa ottaakin jonkun eläimen tai linnun hahmon", kertoja sanoo ja jatkaa: " Ruskealla ja punaisella rutolla on ihmisen hahmo ja nimi, sen vuoksi siitä on vaikeampi puhua. Paha mädättää sielua, mutta ruumis näyttää päällepäin terveeltä ja hyvinvoivalta. Pahuus ei ole rutto. pahuus in ihmisessä itsessään itävä sairaus. Muussa luonnossa pahuutta ei ole."</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kertojan tärkein informantti on Kaata-täti, jonka hoiviin kertoja jäi, kun hänen äitinsä ja isänsä pakenivat metsiin. Täti opetti hänet sanomaan, että äiti ja isä ovat kuolleet. Aikuisena kertoja käy tädin luona kyselemässä menneisyyden tapahtumia. Hänelle selviää, ettei lapsuus ollutkaan auvoista aikaa. Tuon ajan onnellisuuden retoriikka peitti kaihtimen tavoin todellisuuden. Vähitellen käy selville sekin, että täti oli KGB:n informantti ja ilmiantaja. Myös metsäveljiin liittynyt "sankariäiti" paljastuu ilmiantajaksi. Äiti ei suostu puhumaan kertojan kanssa menneisyydestä, ei halua edes tavata häntä. Äiti kirjoittaa hänelle muka naapurin nimissä: "Hän ei ole lainkaan kiinnostunut kirjeistänne, ne häiritsevät häntä. Hän ei esitä Teille minkäänlaisia vierailukutsua. Lopettakaa jo perheväkivalta, jolla kiusaatte äitiänne."</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Äiti torjuu tyttärensä, koska ei halua muistaa. Kukapa haluaisi muistaa pahoja tekojaan! Kaata-täti puolestaan haluaa kertoa "tuhmat tekonsa", joiksi hän kutsuu ilmiantojaan. Hän haluaa synninpäästön. Hän on yksinäinen vanhus eikä hänellä ole ketään muuta kuulijaa kuin sisarentytär, Hänen m</span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">uistissaan on paljon harhautusta. </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> "Näitä tunnustuksia ja näytelmiä kuunnellessani ja seuratessani minä ryvetän itseni pohjia myöten. Mistä löydän sielulle kiintopisteen, kun lapsuuteni ja nuoruuteni on juuri ammuttu seulaksi esiin manatuilla muistin luodeilla?" kertoja kysyy. Muistaminen tekee kipeätä, siksi on helpompaa olla avaamatta muistin ovia ja paeta muistamattattomuuteen. Kuinka moni edes kestäisi muistamisen tuottamaa tuskaa? </span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> Menneisyys pakenee eikä metsästäjä saa sitä koskaan kiinni. "Elämän täysi selostaminen ei ole mahdollista edes unien avulla, sillä vaikka voisimme kosketella mennyttä hetki hwetkeltä täydellistä kokonaisuutta tavoitellen, jää jotakin aina syrjään, aina uupuu jotain, mikä ei ei alistu sanoilla ilmaistavaksi," kertoja sanoo. Voi, tämä on niin totta! Lähes kymmenen vuotta olen yrittänyt pyydystää menneisyyttä unien avulla, onnistumatta.</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kiitos <i>Ruttohaudasta</i> Ene Mikhelsonille. En ole aikoihin lukenut kirjaa, joka oli olisi puhutellut mieltäni ja tunteitani yhtä voimakkaasti. </span></div>
</div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-30274190812542088732012-11-13T15:07:00.000+02:002012-11-13T15:07:25.777+02:00 Epäkirjallista elämää Hendayessa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4JP0gr9AbbGeXzl2QfZHCC0Pm-Y2qzBp3yqax5Z5f3AxL5YaXib5D841WC7CyQpk2YtmMs4x_VB8_KQSEn8HRE09x3KAI1aBAifAez5i3WHdNKQ0V2omWfxNhl3QPDXAbFT70h04RQoVr/s1600/San+Sebastian+ja+surffausta+117.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4JP0gr9AbbGeXzl2QfZHCC0Pm-Y2qzBp3yqax5Z5f3AxL5YaXib5D841WC7CyQpk2YtmMs4x_VB8_KQSEn8HRE09x3KAI1aBAifAez5i3WHdNKQ0V2omWfxNhl3QPDXAbFT70h04RQoVr/s400/San+Sebastian+ja+surffausta+117.JPG" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Näkymä ikkunasta.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tuolla vietin lokakuun lopun ja marrakuun alun. Paikkakunnan nimi on Hendaye, Baskimaalla Ranskan ja Espanjan rajalla. Ikkunasta näkyi Baie de Chingoudy ( baskiksi Txingudi) ja sen toisella puolella on Espanja ja Hondarribia, jossa kävin päiväkahvilla.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hendayessa asui ja kuoli aikoinaan kirjailija <b>Pierre Lot</b>i, jota suomennettiin viime vuosisadan alussa melko paljon (mm. <i>Ratsumiehen tarina, Aasian tytär, Islannin kalastaja, Lotin avioliitto)</i>. En ole lukenut hänen kirjojaan, mutta hän on minulle tuttu <b>Henri Rousseaun</b> maalaksesta.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijCOs87kBSuEDK9XokPHiXuxci8NYnz3ncGjtzglZGBrohBesORcOr61zMUDJ83Ix3tJkDSwt9HvPrr_t56XoxViSW-wIRVDwDmQuxtpYpZhMis5AoC6_oUKUQEyUKqPoZ5WTnhkon7Xr8/s1600/images.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijCOs87kBSuEDK9XokPHiXuxci8NYnz3ncGjtzglZGBrohBesORcOr61zMUDJ83Ix3tJkDSwt9HvPrr_t56XoxViSW-wIRVDwDmQuxtpYpZhMis5AoC6_oUKUQEyUKqPoZ5WTnhkon7Xr8/s320/images.jpg" width="259" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pierre Loti ja kissa.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lokakuun viimeisenä päivänä paikallisessa mediateekissa ( = kirjastossa) vieraili ranskalainen nykykirjailija <b>Marie Darrieussecq</b>, joka on syntynyt Baskimaalla, Bayonnessa. Häneltä on suomennettu kaksi romaani:<i> Sikatotta</i> ja <i>Kummitusjuttu. </i>Huomasin<i> </i>ilmoituksen vasta seuraavana päivänä, joten Marie Darrieussecq jäi näkemättä ja kuvaamatta.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Muutenkin vietin epäkirjallista elämää Hendayessa. Olin ottanut matkalukemiseksi <b>Sofi Oksasen</b> uusimman romaanin <i>Kun kyyhkyset katosivat</i>, mutta nukahdin aina kun rupesin lukemaan sitä. Voi että se johtui reippaasta ulkoilmaelämästä eikä itse kirjasta.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeAlA7ctyexjRDf81Uf8huM3TcXgZN-Qg6mZas34iiLCiRuIZkCXD1YgpOu4pRdeGTFi6qIJVzeMjlvizh8Rh2ZxyI-ULNibY8Y0fDRN8AUqYYNcyB6MrjO_cXoig8DXU8n_QTaVrDuwl2/s1600/San+Sebastian+ja+surffausta+137.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeAlA7ctyexjRDf81Uf8huM3TcXgZN-Qg6mZas34iiLCiRuIZkCXD1YgpOu4pRdeGTFi6qIJVzeMjlvizh8Rh2ZxyI-ULNibY8Y0fDRN8AUqYYNcyB6MrjO_cXoig8DXU8n_QTaVrDuwl2/s400/San+Sebastian+ja+surffausta+137.JPG" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Surffausta Hendayessa. Lapsenlapset Jyry ja Jeremi kävivät surffikoulua ja minä katselin rannalla. Biskajanlahden vesi oli niin kylmää, ettei siellä voinut uida, mutta surffaaminen sujui lämpöpuvussa.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeGa39AaipkO4B96uqwrABiG24xIpJswUf442JZyTXJ92LRfXuLABJJUqdhOjzQSt8BGXyaujb8cXv_DFiXIh-XC1lPD4spRdl0vYjvygsJhyphenhypheneQ-jtIukC5AcFfSqv69IJBn_sjWndkZI_/s1600/2012-10-29+P%25C3%25A4iv%25C3%25A4kahvit++Espanjassa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeGa39AaipkO4B96uqwrABiG24xIpJswUf442JZyTXJ92LRfXuLABJJUqdhOjzQSt8BGXyaujb8cXv_DFiXIh-XC1lPD4spRdl0vYjvygsJhyphenhypheneQ-jtIukC5AcFfSqv69IJBn_sjWndkZI_/s400/2012-10-29+P%25C3%25A4iv%25C3%25A4kahvit++Espanjassa.JPG" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Värikkäitä parvekkeita ja pyykkipäivä Hondarribiassa. </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sattui olemaan maanantai. Suomessakin oli entiseen aikaan </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> pyykkipäivä maanantaisin.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kun Baskimaalla olin, niin pakkohan minun oli käydä Bilboassa katsomassa <b>Frank Gehryn</b> suunnittelemaa Guggenheim-museosta. Sinne oli Hendayesta yli sata kilometriä, matka bussilla kesti lähes pari tuntia, mutta hinta oli halpa, vain vähän päälle seitsemän euroa. En ymmärtänyt ostaa etukäteen paluumatkan lippua, koska en tiennyt mihin aikaan palaisin. Oli pyhäinpäivän aatto ja bussipaikat olivat loppuunmyyty. Onneksi löytyi superkallis bussi( puolet kalliimpi kuin normaalibussi), jolla pääsin Hendaye'iin. Ja siitäkin bussista olin vähällä myöhästyä, koska linja-autoaseman valotaululla ilmoitettiin väärä laituripaikka. Kun bussia ei alkanut kuulua, lähdin etsimään sit . Ystävällinen espanjalaismies kertoi missä se on ja pysäytti bussin, joka oli jo lähtenyt liikkeelle. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIYzgyt_OHEDVkXAFsk1x9EtdnUdJGftpfQ-qePuvnT-ubGRBjQQzjtLQHaKdJqdFZP8ZOUow3y0QNUFPUTE18sR2vx3JOxHIvRbCMxdv1sswOSbWg510GZ-xw9bzrTTByiYid4dUI-ioM/s1600/Guggenheim,+Bilboa+017.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIYzgyt_OHEDVkXAFsk1x9EtdnUdJGftpfQ-qePuvnT-ubGRBjQQzjtLQHaKdJqdFZP8ZOUow3y0QNUFPUTE18sR2vx3JOxHIvRbCMxdv1sswOSbWg510GZ-xw9bzrTTByiYid4dUI-ioM/s400/Guggenheim,+Bilboa+017.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Bilboan Guggeheimissa kannatti käydä. Lisää kuvia museosta täällä:</span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><a href="https://picasaweb.google.com/113203393740385507098/GuggenheimBilboa">https://picasaweb.google.com/113203393740385507098/GuggenheimBilboa</a></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-34929622229165086152012-10-20T16:41:00.002+03:002012-10-20T19:07:07.335+03:00Kirjailijan pitkä muisti<br />
<div style="margin: 0in;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>"Muutaman julkkiksen lisäksi blogeja pitävät
enimmäkseen siis tavikset, joilla on liikaa aikaa ja latteaa sanottavaa sekä
tietokone. Myös joillakin kirjailijoilla on selvästi liikaa aikaa tai liian
vähän palstatilaa. Miksi kukaan ammatikseen kirjoittava muuten vaivautuisi
päivästä toiseen sivukaupalla suoltamaan tekstiä
nettipäiväkirjaansa? Eivät kai esimerkiksi Hannu Helin ja Anita Konkka
elättele toivetta siitä, että nettihorinoista voisi myöhemmin jalostaa
kirjan?"</i> kirjoitti Juha Seppälä vuonna 2005 Aamulehden kolumnissa otsikolla "Rakas blogi". Sittemmin hän ryhtyi kirjoittamaan blogia <i>Satakunnan Kansan </i> verkkosivuilla.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheSEhrxYp-bb84hP8PI8yzBexAlt274LKtBVB10F2zXeAASTn2IU-MRWn7B9LqQDXBTXIW4vOGhJJg0TxiuQ59_-V0m3JtGIBVDtchXgBI35QkRt_Fd0AI06lM0f2TZWWUYGB5qQ5S__GD/s1600/Mr.+Smith.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheSEhrxYp-bb84hP8PI8yzBexAlt274LKtBVB10F2zXeAASTn2IU-MRWn7B9LqQDXBTXIW4vOGhJJg0TxiuQ59_-V0m3JtGIBVDtchXgBI35QkRt_Fd0AI06lM0f2TZWWUYGB5qQ5S__GD/s1600/Mr.+Smith.jpg" /></a></div>
<div style="margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="margin: 0in;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Seppälän herja palautui mieleeni, kun luin hänen uusinta romaaniaan <i>Mr. Smith </i>(WSOY 2012)<i>.</i> Kirjailijathan muistavat ikuisesti kaiken negatiivisen mitä heistä on sanottu, pistävät sen hampaankoloonsa, eivätkä anna anteeksi. Ovat silläkin tavalla ikäviä ihmisiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Eräs Seppälän romaanin henkilö, Briscilla </span><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">on ns. tavis. "Hän roikkui </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Facebookissa ja Twitterissä, kierteli keskustelupalstoilla, astrologia- ja selvänäkösivustoilla sekä lähetteli syvällisyyksiä netin aforismipiiriin." Ja piti </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> blogia, jossa kävijöitä oli vain kourallinen. "Yritykset eivät yrittäneet ujuttaa tuotteitaan hänen bloginsa teksteihin tai kuviin, yksikään lehti ei pyytänyt häntä bloggaamaan verkkosivuilleen." Minulle ei tuota vaikeuksia samaistua häneen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Briscilla on vain yksi kirjan monista sivuhenkilöistä, joita Mr. Smith kohtaa konsultin toimessaan. </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Sivuhenkilöt ovat hankalia, "kuin kissoja: jos ne kirjaan ottaa, niitä pitää raahata mukana kuljit mihin tahansa, Mr. Smith sanoo Erkka Torrolle, kansan rakastamalle kirjailijalle, joka on menettänyt kirjoittamiskykynsä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Mr. Smith neuvoo Torroa: "Älä julkaise usein, vaikka markkinaosuutta menisikin. Ne eivät pidä siitä että julkaiset. Ne vihaavat jokaista kirjoittamaasi kirjaa. Se on niille sotku joka niiden täytyy yrittää selvittää. Niiden on pakko yrittää sanoa siitä jotain. Ne vilkuilevat sivuilleen [...] Kriitikot, lukijat, kustantajat - kaikki vihaavat kirjallisuutta kirjailijassa." </span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Sivuhenkilöiden välityksellä Seppälä esittää sarkastisia mielipiteitään nykymenosta. Ainoa joka </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> viihtyy digitalisoituneessa maailmassa, on Briscilla. Hän löytää jopa kauan kaipaamansa suuren rakkauden, ei tosin netistä, vaan baarista. Ei edes Erno Manninen, älypuhelinten ohjelmistosuunnittelija, viihdy. Hän ei tiedä mikä on hänen paikkaansa ja roolinsa digitaalisessa vallankumouksessa. Hän kokee, että hänen elämänsä on kuin vanha käyttöjärjestelmä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">"Jos, ei ole rikosta, on oltava juoni. Mieluiten molemmat," Mr. Smith opastaa. Kirjassa on juoni. Mr. Smith etsii isoisänsä herra Schmidtin julkaisematonta käsikirjoitusta nimeltä "Mustaa ja punaista." Lopulta käsikirjoitus löytyy, mutta en kerro mistä ja miten ja mitä sille sitten tapahtuu.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kirja kannattaa lukea jo isoisä Schmidtin tarinan takia. Se on kiinnostavaa kerrontaa Schmidtin elämästä ja epäonnistuneista bisneksistä Pietarissa, Viipurissa ja Karjalankannaksella ennen vallankumousta ja sen jälkeen. Seppälä on tehnyt taustatyönsä hyvin. Jos pitää haavikkomaisen lakonisesta tyylistä, niin pitää Seppälän kirjastakin.</span><br />
<br />
<br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="margin: 0in;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0in;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-80712800450657241962012-10-19T21:41:00.000+03:002012-10-19T22:08:19.042+03:00Uni Kekkosesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI8gnOox6Y9JphTe_f5Civg2Kn_oqZheUUgRZ88z2NxLNi2TiE9H_y-6ISbi2amV833FdWTnCyYd16ezgBPFKW2PZ3s9uGA9inr9eLiLxJgw60yjhgY-GWs-LYOyaBX2EKnh2jZ99UvuS4/s1600/UKK-ja-masurkka_620349_KK.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI8gnOox6Y9JphTe_f5Civg2Kn_oqZheUUgRZ88z2NxLNi2TiE9H_y-6ISbi2amV833FdWTnCyYd16ezgBPFKW2PZ3s9uGA9inr9eLiLxJgw60yjhgY-GWs-LYOyaBX2EKnh2jZ99UvuS4/s400/UKK-ja-masurkka_620349_KK.jpg" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kuva YLEn Elävästä arkistosta. Kekkonen tanssii masurkkaa</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">vuonna 1964 Puolassa.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Toissayönä näin pitkästä aikaa unta Kekkosesta. Se oli säyseä uni verrattuna entisiin Kekkosuniini. Munkkiniemen </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">yhteiskoulussa ( entinen kouluni todellisuudessa) oli jokin juhlatilaisuus,</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">johon
Kekkonen osallistui. Tilaisuuden jälkeen</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">
</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">hän jäi</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">juttelemaan pihalle</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">juhlavieraiden</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">kanssa. Seisoin pihalla syrjässä muista.</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">Kekkonen</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">huomasi minut ja tuli luokseni, kätteli ja
sanoi</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">"terve Anita ", ja minä sanoin
"hei Kekkonen". </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> Hän lähti</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">pihalta kävelemään</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">kanssani ja saattoi minut</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">kotiovelle.</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">
</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">Hän suhtautui
minun</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> isällisesti,</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> antoi </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">neuvon, että minun pitäisi</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">pitää hiukset</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">
</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">auki.</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">Minulla oli</span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;"> </span><span style="font-family: Georgia; font-size: 12pt;">hiukset niskassa nutturalla.</span></div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
Herättyäni ihmettelin, mistä Kekkonen unimaailmaani yhtäkkiä ilmestyi. Noukkiko alitajunta hänet uneen edellisen päivän tapahtumista, sillä kun on tapana kiinnittää yöllä huomiota asioihin, joita tietoinen minä ei ole päivällä huomannut? </div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
Edellisenä päivänä olin tavannut freelancer-toimittajan joka oli tekemässä juttua unista <i>Maaseudun tulevaisuuteen</i>. Sympaattinen toimittaja, joka tiesi unista paljon, ja osasi tehdä oikeita kysymyksiä. Hän oli tehnyt kirjallisuustieteellisen gradun unista ja käyttänyt lähteenä mm. kirjaa <i>Nainen unen peilissä,</i> jonka hän toi mukanaan.<i> </i>Kekkosesta ei ollut puhetta, mutta unikirjassa on kolme neljä unta Kekkosesta. Minä en niitä muistanut, mutta alitajunta muisti. Sillä on paljon parempi muisti kuin minulla. </div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
Tuskin nykyään kirjoittaisin yhtä vapaasti omista unistani kuin 30 vuotta sitten. Minusta ( ja alitajunnastani) on tullut konservatiivi, kuten usein vanhemmiten käy, surullista kylläkin. Yksi Kekkosunista oli aika villi, tällainen: "Kekkonen oli matkalla omiin hautajaisiinsa pitkässä mustassa limusiinissa. Minä istuin hänen syissään takapenkillä. Tunsin takapuoleni alla, kuinka hänen kalunsa koveni ja alkoi seistä. Huudahdin: "Kekkonen elää!" Mutta Hietaniemen kappelissa hän oli jo niin kuollut, että haisi. Hän makasi alttarilla. Ihmiset toivat hänelle kukkia."</div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
<br /></div>
<div style="font-family: Georgia; font-size: 12.0pt; margin: 0in;">
</div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-11191045652410789722012-10-19T15:54:00.000+03:002012-10-19T15:55:20.126+03:00Kasvoja ja käsiä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOcOmbwU3iJwRY4x6r6aHPyBJ5nvXzU5kgjXmQz7Y1XNsrPAgEhl5PiCPU5sj96qWN8jXWtVaWnCTFgYCYrGP63GRngQugLPIu9OEtKXwVAUtZmIkM0cONs8PtsbjyCSNjV8xIxxKNcaN0/s1600/snyder+(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOcOmbwU3iJwRY4x6r6aHPyBJ5nvXzU5kgjXmQz7Y1XNsrPAgEhl5PiCPU5sj96qWN8jXWtVaWnCTFgYCYrGP63GRngQugLPIu9OEtKXwVAUtZmIkM0cONs8PtsbjyCSNjV8xIxxKNcaN0/s400/snyder+(1).jpg" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Gary Snyder mietteliäänä.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kuva on peräisin blogista<a href="http://faceandhands.blogspot.fi/"> <b>Face and Hands</b></a>. Bloginpitäjä on kerännyt netistä kirjailijoiden kasvo- ja käsikuvia.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Gary Snyderista enemmän Marjatta Ripsaluoman kirjoituksessa <b><a href="https://sites.google.com/site/kotisivut2/httpsitesgooglecomsitekotisivut2/kirjoituksia/gary-snyderista-muun-muassa">Gary Snyderista, muun muassa</a>. </b> Suosittelen.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ja vielä yksi linkkivinkki. Vanhat blogikirjoitukset kannattaa tallentaa pdf-muotoon. Luin Facebookista, että Yhdysvalloissa on tekeillä lakimuutos, jonka jälkeen mikä tahansa blogi voi kadota milloin tahansa ilman varoitusta. En ole tarkistanut pitääkö tieto paikkansa. Joka tapauksessa kannattaa ottaa blogista varmuuskopio. <b> </b><a href="http://www.blogbooker.com/"><b>Blogbookerilla</b> </a>se onnistuu. En tosin ole vielä itse kokeillut, miten hyvin onnistuu. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">PS. Eilen kirjoitin, että käsikirjoitus on valmis, siis omasta mielestäni. Kustantaja saattaa olla eri mieltä. Se on ollut kustantajan syynissä kuukauden. Tänä aamuna sain rohkeuden/tarmonpuuskan. Soitin ja kysyin mikä on tilanne. Ei hyvä eikä huono, se on sellainen , että tällä viikolla kustannuspäällikkö on Frankfurtin kirjamessuilla, ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla, ja sitä seuraavalla viikolla minä olen St. Jean de Luzissa, Biskajanlahden rannalla. Siellä on onneksi muutakin ajateltavaa kuin käsikirjoituksen kohtalo ja tulevaisuus.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-76848001379572220012012-10-18T17:35:00.001+03:002012-10-18T19:05:27.823+03:00Kirja valmis?<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">kysyi hammaslääkäri. Noin neljännesvuosisadan kokemuksella hän tiesi, että otan häneen yhteyttä kirjan valmistuttua. Syynä oli juuria myöten haljennut hammas. Sellaista on tapahtunut aikaisemminkin, en muista enää mikä kirja sen aiheutti. Tämänkertaisen halkeamisen aiheutti <i>Unennäkijän muistelmat</i>. Aina on </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">hampaissa</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> jotain kremppaa, reikiä, tulehduksia ynnä muuta kirjan kirjoittamisen jälkeen. Rankkaa hommaa, en suosittele heikkohampaisille, heikkohermoisille, ekstroverteille enkä niille jotka eivät kestä pettymyksiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> <i>Unennäkijän muistelmien</i> ensimmäinen osa nyt kustantajalla. Odotan päätöstä, elän hermostuttavaa aikaa. Tässä vaiheessa näen yleensä toive- ja pelkounia kustantajasta. Kumma kyllä nyt en ole nähnyt hänestä vielä yhtään unta. Toivon että käsikirjoitus hyväksyttään (että voisin hankkia implantin pois vedetyn hampaan tilalle) ja pelkään ettei sitä hyväksytä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf9Pro4mE8awvlvlSgeBrFW_2Miify0BEWs31CXfwuN_7ZUe2QtXD8_D0HgqSOOq7Og9t2rCvneBg2vDUrmt2pN7xuwSpijOuhmYr_7CCSQWjktlDGyZwp8udd89coa8Gwvv13PGdCmkoz/s1600/Taiteiden+ilta+Aurinkolahdessa+001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf9Pro4mE8awvlvlSgeBrFW_2Miify0BEWs31CXfwuN_7ZUe2QtXD8_D0HgqSOOq7Og9t2rCvneBg2vDUrmt2pN7xuwSpijOuhmYr_7CCSQWjktlDGyZwp8udd89coa8Gwvv13PGdCmkoz/s400/Taiteiden+ilta+Aurinkolahdessa+001.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Ninni on minun asssistenttini. Kirjoituspöydällä on vanhoja päiväkirjoja vuodelta 1988, jolloin <i>Hullun ta</i></span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>ivaassa</i> ilmestyi. Olen parhaillaan kirjoittamassa muistelmien toista osaa. Siksi nuo vanhat päiväkirjat ovat esillä. Saa nähdä mikä hammas lähtee, kun toinen osa on valmis. </span><br />
<br />Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-27936179425287083912012-01-16T21:12:00.000+02:002012-10-19T23:50:10.424+03:00Mieskalenteri<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoG74SHC7LVJY0HjSRX2NgmzRuSbXYDHtp7k-QHzeGOpBc_ZJ9wldWsCQBvuHSqzxWY_7zD1HLoCICMdGgSUYNtwTAOqMS_g1K956IEDBHVyTOMTqnGLbS6ispVDWBzpEuAv9Myw1hwZVN/s1600/a30d203bd874e66a1a67fbcd9723d52f.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoG74SHC7LVJY0HjSRX2NgmzRuSbXYDHtp7k-QHzeGOpBc_ZJ9wldWsCQBvuHSqzxWY_7zD1HLoCICMdGgSUYNtwTAOqMS_g1K956IEDBHVyTOMTqnGLbS6ispVDWBzpEuAv9Myw1hwZVN/s400/a30d203bd874e66a1a67fbcd9723d52f.jpg" width="270" /></a></div>
<span style="background-color: white; font-size: 13px; text-align: -webkit-left;"><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Kalenterin esittely: "Sanojen ajan kirjallisessa mieskalenterissa ei esitellä kirjailijoita ilman paitaa eikä taiteellisesti työnsä äärelle asettuneina, vaan työn tuloksia. Kalenteriin on valittu 21 kirjailijalta runoja ja proosakatkelmia, jotka eri tavoin käsittelevät miehiä: isien ja poikien kohtaamisia, miehiä sukupolvien ketjussa, urheilun maailmaan sukeltaneina ja naissuhteitaan miettimässä. Mukana on myös miehen määritelmiä, naisen katsetta ja muistoja."</span></span><br />
<br />
Sanojen ajan mieskalenterin tekstejä pääsee lukemaan tästä linkistä: <a href="http://kirjailijat.kirjastot.fi/nayttely.aspx">http://kirjailijat.kirjastot.fi/nayttely.aspx</a><br />
<br />
Kirjailijan päiväkirja päivittyy harvoin, vaikka hyvä tarkoitukseni oli esitellä kokoelma kymmenen vuotta sitten tässä päiväkirjassa kirjoittamiani tekstejä. Päiväkirjan syntymäpäivä lähestyy hurjaa vauhtia enkä ehdi toteuttaa hyvää tarkoitustani. Muistelmien editointi vie aikani täyspäiväisesti. Illalla olen niin väsynyt, että tuijottelen vain tylsänä telkkaria.Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4351833318251308159.post-18423517825643066612011-12-22T15:28:00.002+02:002011-12-22T15:28:44.858+02:00Shakespeare and Company<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8vXoTVUnoOPZwxCirrCopLOHSbwWF2HwFoA9YkjlxWN-MwrZ__povqCFuDdQvGmxyfa0U0024x1VsSu3x1Lpb2oxz5MSaD0DxLbzSapJQ6Ab5Sa-we7Ey7qeqNZ6eEnj7SjgOy0U6x0wp/s1600/Shakespeare+and++Company.jpg+%252C+Lonely+Planetin+kuva-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8vXoTVUnoOPZwxCirrCopLOHSbwWF2HwFoA9YkjlxWN-MwrZ__povqCFuDdQvGmxyfa0U0024x1VsSu3x1Lpb2oxz5MSaD0DxLbzSapJQ6Ab5Sa-we7Ey7qeqNZ6eEnj7SjgOy0U6x0wp/s400/Shakespeare+and++Company.jpg+%252C+Lonely+Planetin+kuva-1.jpg" width="400" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Kuva on peräisin <i>Lonely Planetista</i>.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tänään oli Hesarissa muistokirjoitus George Whitmanista, Shakespeare & Co:n omistajasta, joka kuoli 98 vuoden ikäisenä Pariisissa 14.12.2011. Kirjoitus toi mieleeni ajan jolloin luuhasin hänen kirjakaupassaa. Kopioin tänne matkapäiväkirjasta otteita siltä ajalta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal">
25.10.1988</div>
<div class="MsoNormal">
Istun tupakalla Shakespeare &
Co:n edessä. Tämä on se kuuluisa kirjakauppa jossa James Joyce kävi, samoin
Hemingway, myös Samuel Beckett ja monet muut.
Resuinen kissa nukkuu kirjalaatikossa. Se heräsi kun joku nuorukainen
ajoi mopedilla kirjakaupan ovesta sisään. Istuu nyt laatikossa ja katselee
uneliaasti ympärilleen. Se on mustavalkoinen, läikikäs, kaulassa likainen räsy ja
karvattomia rupisia läikkiä. Sillä on varmaankin syyhypunkki. Notre Dame on
vastapäätä. Nuori mies joka ajoi
mopedilla onkin vanha mies. Kun hän otti kypärän pois päästä, hänen
tukkansa oli harmaa. Hän puhui omituisesti
englantia ja ranskaa sekaisin.</div>
<div class="MsoNormal">
( Huomautus 22.12.2011. ”Nuorukainen”
oli George Whitman)</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
30.10. 1988</div>
<div class="MsoNormal">
Shakespeare & Co vie minut turmioon. Kävin
taas eilen siellä ja ostin 3 kirjaa. Eivät ole halpoja, vaikka ovat käytettyjä.
En tiedä miten jaksan raahata Suomeen sellaiset kirjamäärät. Matka tulee
olemaan yhtä kärsimystä. Kirjakaupassa oli viehättävä kirjailijatar Claude Santoy myymässä. Kissa nukkui pöydällä. Sen
kaula oli parantunut, räsy oli pois kaulasta. Ostin Santoyn pienen novellikokoelman 39 frangilla.
Hän kirjoitti siihen nimensä ja kehotti
tulemaan tämäniltaiseen autographing partyyn. Sinne tulee lehdistöä,
hän mainosti kun kerroin olevani suomalainen kirjailija.</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 9pt;">
”Suomi on pieni
maa”, hän sanoi ikään kuin olisi
pahoitellut kohtaloani ja sitten hän jatkoi:</div>
<div class="MsoNormal">
”Teidän täytyy tulla New Yorkiin.”
</div>
<div class="MsoNormal">
Hän itse oli lähtenyt Sveitsistä New Yorkiin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
31.10.1988 </div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"> Kävin
eilisiltana autographing partyssa Shakespeare & Co:ssa. </span>Siellä oli
vaalea pulska naiskirjailija sähkönsinisessä villapaidassa ja samanvärisessä
baskerissa. Hän jakoi nimikirjoituksia. Kirjan nimi oli suomeksi ”Kävelyllä
Gertrud Steinin Pariisissa.” Hänen nimensä oli Mary Height. Tilaisuudessa
tarjottiin boolia. Kirjakauppa oli täynnä amerikkalaisia ja kirja näytti
tekevän kauppansa. Olin niin ujo että uskaltanut puhua kenenkään kanssa, enkä
edes katsoa kehenkään. Aloin tajuta miltä minusta on tuntunut kolmevuotiaana,
kun päässä on paljon ajatuksia joita haluaisin kertoa, mutta kieli ei toimi. Ja silloin kun se toimii, kaikki nauravat, kun
sanani ovat niin hullunkurisia. Joten suljin
suuni ja puhuin vasta sitten kun olin varma että osaan sanoa sanat oikein. Olin
perfektionisti jo 3-vuotiaana.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
2.11.1988</div>
<div class="MsoNormal">
Olin eilisiltana Writer’s workshopissa,
joka pidettiin Shakespeare & Co:ssa. Luulin että se on kirjailijoita
varten. Ehkä ”writer ”tarkoittaakin kirjoittajia ja minun pitäisi kutsua itseäni
”authoriksi”. Se kuulostaa korskeammalta. Workshopissa oli nuoria aloittelevia
kirjoittajia. Poika Israelista, hän oli
tavannut Tuula Saarikosken bussissa matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Sanoi että
Helsingissä satoi aina. Hän oli kriittinen ja nopeasanainen, itsetietoinen, joi taskumatista viskiä. Ehkä hän ajatteli että kirjailijan
pitää juoda kuin Hemingway. Tumma poika, mutta ei juutalaisen näköinen. Hän oli
kirjoittanut pikanäytelmän amerikkalaisista presidenttiehdokkaista. Demokraattien
ehdokas oli typerys nimeltä Ted, republikaanien ehdokas oli älykäs Bob. Hän esitti näytelmäänsä eloisasti kymmenessä
minuutissa. Esitys oli parempi kuin teksti.</div>
<div class="MsoNormal">
Mustapartainen laiha fanaattiselta
vaikuttava mies ilmoitti että tällaiset kokoontumiset ovat turhia. Hän
käyttäytyi hyökkäävästi. Israelilainen sanoi häntä Guruksi joka on perehtynyt
itämaisiin filosofioihin. Arvelin,n että
hän on vasemman käden ( left-hand) guru,
koska hänen olemuksessaan ei ole yhtään
valoa eikä iloa.</div>
<div class="MsoNormal">
Nuori mies jonka huulessa oli rupi, ehkä hän
oli purrut huultaan tai ollut tappelussa. Perunanenä, ruskea tukka, kaikki hänessä oli
perunanväristä. Hän tuli myöhässä, istui hetken ja halusi tietää vain sen
kuinka monta sanaa kukin kirjoitti päivässä. Hän sanoi lukeneensa että Graham
Greene kirjoitti 300 sanaa päivässä. Sanoin ettei ole hyvä kirjoittaa aina.
Mielen täytyy antaa olla hiljaa joskus.
Yritän olla kirjoittamatta puoli vuotta vuodessa, mutta en melkein koskaan onnistu. Keep silence in your
mind sometimes” neuvoin häntä. Hän poistui paikalta sanoen että tämä riitti
hänelle.</div>
<div class="MsoNormal">
Hyvin nuori ja epävarma kalifornialainen
poika, joka oli kirjoittanut pienen kertomuksen nälkäänäkevästä runoilijasta.
Kun hänen vuoronsa tuli lukea, hän liikehti hermostuneesti, luultavasti hänen
kämmenensä hikosivat ja hän selitteli kovasti kirjoitustaan ennen kuin pääsi
alkuun. Kun hän oli lukenut pikkukertomuksensa, hän kertoi kuinka tuli Pariisiin.
Hän asui nuorisohostelissa, josta
ajettiin ulos aamulla klo 10, sitten hän kuljeskeli koko päivän
kaduilla, eikä hänellä ollut rahaa ruokaan. Ensimmäisen kerran elämässään hän
kärsi nälkää.</div>
<div class="MsoNormal">
Kaunis tummasilmäinen tyttö, hänkin Kaliforniasta.
Hänellä oli pitkät kiharat hiukset. Hän oli muusan näköinen. Hän kirjoitti
runoja. Ensimmäisen runonnimi oli Daddy.
Hän sanoi että jokainen nainen kirjoittaa sellaisen jossain vaiheessa. Minä
sanoin kirjoittaneeni Daddy-romaanin. Hän viittasi Sylvia Plathin runoon, kysyi
tunteeko kukaan sitä. Nuoret miehet eivät olleet koskaan kuulletkaan. Tytön
runo oli kiltti ja sovinnainen. Runosta sai sen kuvan että hän on yhä edelleen
isän kilttipieni tyttö. Ei ollut vihaa eikä vimmaa, vaikka isä oli ollut
hulttio, käynyt kotona vain pyöräyttämässä lisää lapsia, viihtynyt enemmän kavereidensa
kanssa viskiä juomassa ja vetoa lyömässä. Hänen isänsä oli
amerikkalais-kreikkalainen. Runossa tyttö ilmoittaa näkevänsä vihaisia unia
isästä. Tai uneksii hänestä vihaisesti. Runo oli hänen varhaisempaa tuotantoaan,
kuten hän sanoi, kirjoitettu kotona Kaliforniassa. Hän sanoi kirjoittaneensa
pari vuotta vakavasti. Hän kertoi että oli näyttänyt runon isälle, ja isä oli
pitänyt siitä. Sitten hän luki pari
viimeisintä runoaan, hän oli kirjoittanut ne Pariisissa. Ne olivat
huomattavasti parempia kuin Daddy. Sanoin että niissä on nyt voimaa, hän on
kehittynyt ja löytänyt oman tiensä. Ne olivat ilmaisultaan keskittyneitä, ei
turhia sanoja eikä romanttista hempeilyä. Todella hyviä runoja. Hänen suurin
vaaransa on se että hän joutuu naimisiin ja lakkaa kirjoittamasta runoja.
Varmasti hänelle käy niin, koska hän on kaunis ja vilkas, eikä hän ujostele.</div>
<div class="MsoNormal">
Hillary-niminen tyttö, myös hän oli Kaliforniasta.
Hän oli kirjoittanut novellin, jonka nimi oli Mirage. Kun tilaisuus loppui, hän
juoksi perääni ja sai minut kiinni Notre-Damen edustalla. Hän antoi novellin
minulle luettavaksi. Hän toivoi kirjallisia kommentteja ensi tiistaihin
mennessä, jolloin on seuraava kokous. Minä lupasin lukea. Sellainen tyttö, joka
sanoi jokaisen luetun tekstin jälkeen ”It’s great!” Hän sanoi olevansa freelance
toimittaja. Hän oli kuin Allie amerikkalaisesta sarjafilmistä Kate ja Allie.
Hänellä oli samanlainen ääni. En ole vielä lukenut hänen novelliaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
9.11.1988 Kun illalla kävin Shakespeare & Co:ssa kysymässä oliko
kukaan nähnyt Hillarya, jolle halusin palauttaa
kaksi sivua ( ne olivat unohtuneet minun huoneeseeni), tapasin mustan miehen, jolla oli harmaa parta. Hän
arveli että olen kotoisin jostain pohjoismaasta. Sanoin että Suomesta ja kysyin
mistä hän on. Hän sanoi olevansa pienestä
maasta, josta olen tuskin koskaan kuullut. No mistä? minä kysyin. USAsta, hän
sanoi kumartuen luottamuksellisesti puoleeni. Kysyin onko hän kirjailija. Hän
sanoi olevansa runoilija. Sitten hän kysyi lähdetäänkö drinkille. Sanoin että
lähdetään vaan. Hän sanoi että hän on köyhä, koska on runoilija eikä pysyt
maksamaan drinkkejä. Minä sanoin olevani köyhä, koska olen suomalainen
romaanikirjailija eikä niillä ole koskaan rahaa. Sitten hän tapasi jonkun
tuttavansa ja jäi suustaan kiinni. Kun hän oli selvittänyt asiat tuttavan
kanssa, hän tuli luokseni. Sanoin että voimme tehdä niin, että hän maksaa omat
drinkkinsä, minä omani. Mutta hän oli muuttanut mielensä ja sanoi ettei hänelle
sovi tänä iltana. Ehkä hän oli etsimässä rikasta ystävätärtä ja erehtyi
luulemaan minua rikkaaksi.</div>
<div class="MsoNormal">
Näin myös sen pistäväsilmäisen vasemman
käden gurun, mutta emme vaihtaneet sanoja, katsoimme vain toisiamme kuin kaksi
vihamielistä muukalaista (tai kissaa). Hän heitti pitkän katseen minuun ja minä
häneen. Keihästimme toisemme.</div>
<div class="MsoNormal">
Sitä laihaa onnettoman näköistä
yksinkulkijaa en tällä kertaa nähnyt. Hän istuu tavallisesti mustalla
nahkasohvalla ja lukee kirjaa. Hänellä on parta ja sisäänpäin kääntynyt katse,
nukkavieru olemus, värittömät ryppyiset vaatteet. Olen nähnyt hänen kuljeskelevan
latinalaiskorttelin kujilla ja katselevan nälkäisenä kuppiloiden ikkunoita. Hän
näyttää varsinaiselta nälkätaitelijalta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kymmenen vuotta myöhemmin<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
18.6.1999 Shakespeare & Co:n
kirjakaupassa. Musta kissa ilmestyi jostain ja hyppäsi kirjahyllyn päälle
nukkumaan, lasikaapissa on vanhoja venäläisiä kirjoja. Kymmenen vuotta sitten
paikka oli aivan samannäköinen, vain kissat olivat erilaisia ja niitä oli
enemmän. <span lang="EN-US">Lukiko kirjaston oven
päällä jo silloin: ”Be not inhospitable to strangers, lest they be angles in disguise.” </span>Voiko
enkelilläkin olla vaikeuksia?</div>
<div class="MsoNormal">
Puistossa Shakespeare & Co:n
vieressä, äiti ja lapsi leikkivät pallon kanssa. Tämä on halpaa huvia. Kahvilassa istuminen maksaa melkein 30
markkaa join vain yhden Pepsi-colan ja rahaa meni.. Kävin St. Michael -aukion
isossa kirjakaupassa. Siellä oli Daudetin kirjoja, mutta ei niitä vanhoja joita
etsin. Niistä ei oteta uusia painoksia, eivät ole klassikkoja kuten Tartarin. Minulla on sellaiset sandaalit että
en jaksa kävellä niillä pitkiä matkoja, onneksi on puistonpenkkejä joilla voi
istua. Urospulu jahtaa kolme naarasta,
ja kaikki ovat yhtä penseistä sen pyyteille. Viileä iltatuuli ja kohta on
nälkä.</div>
<div class="MsoNormal">
Idi-niminen noin 35-vuotias mies istui
viereeni kivipenkille ja alkoi haastaa hyvää englantia. Hän kertoi että hänellä
on ystävä Espoossa ja että suomalaiset ovat ”very nice people.” Hän sanoi
olevansa matematiikan opettaja lukiossa. Hän kertoi että oli menettänyt onnettomuudessa
tyttöystävänsä. Siitä oli jokin kuukausi aikaa. Ja nyt hän oli ”very lonely
man”, ei lapsia eikä tyttöystävää. Hänen kertomuksensa ei hellyttänyt
sydäntäni. Hän sanoi monta kertaa: ”Cela
vie” ja ”That’s life” </div>
<div class="MsoNormal">
Shakespeare &Co: n musta kissa kävelee penkin ohi. Idi kyseli
onko minulla lapsia, sanoin että on kaksi isoa poikaa. Hänsanoi ettei ikä
merkitse mitään, kun rakastaa. Hän kysyi onko minulla miestä, sanoin että on.
Hän kysyi olenko kokenut suurta rakkautta ”l’amour forte” Sanoin että minulla
on suuri rakkaus Suomessa. Tuntuu kuin tämä sama keskustelu olisi käyty
ennenkin monella muullakin puistonpenkillä.
Hän sanoi että olen onnellinen nainen. Sanoin että joskus olen, joskus en. Hän
kysyi onko mies uskoton, senkö takia olen joskus onneton. Sanoin että senkin
takia. Hän piti pitkän puheen siitä, miten väärin on että miehellä on monta
naista. Sellainen on huono mies. Sanoin että se oli minun valintani. Hän kysyi
mitä minä teen. Kerroin että kirjoitan
kirjoja. Hän kysyi millaisia kirjoja ja kuinka monta. Kymmenen kirjaa ”crazy
novels about life and love”. Kirjoita minusta romaani, minä olen very special
man, hän ehdotti. Voinhan minä
kirjoittaa jos kerrot elämäntarinasi. Hän ei ruvennut kertomaan, vaan alkoi tehdä
romanttisia ehdotuksia, jotka eivät ottaneet tulta minussa. Ehdotti että
katseltaisiin Pariisia yöllä kuun loisteessa, hän näyttää minulle koko
kaupungin. Sanoin että voin kirjoittaa
mininovellin kohtaamisesta puistossa. Hän kysyi olenko yksin vai ryhmän Pariisissa
ja minä kerroin että olen tullut
pressikonferenssiin. Kun en osannut selittää tarpeeksi selvästi, miksi
olen Pariisissa, näytin kulttuuriministerin kutsukirjettä. Hän lähti
kiireesti. Pelästyi ehkä.</div>
<div class="MsoNormal">
Puiston nimi on le Square Rene Viviani. </div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2