Tappajapuu

Kuvassa nykyinen   työpaikkani.  Siirrän vanhasta  kannettavasta(oikealla)    tiedostoja. vasemmalla olevaan  kannettavaan.      Vanha kone on  maannut  kymmenen vuotta kellarissa.   Se  kulki mukanani  kahdeksan vuotta pitkin Eurooppaa ja käväisi Siperiassakin.  Nykyisiin  läppäreihin verrattuna se oli mahdottoman painava, mutta   minä olin kiintynyt siihen.   Se oli uskollinen matkatoveri. Suretti kun sen  näyttöruutu hajosi ja piti ostaa uusi kannettava.

Vanhan  kannettavan merkki on  Siemens  Scenic Mobile 360,  käyttöjärjestelmä  Win 98.   Minulla ei  ollut  varaa ostaa Applen Macia.   Olisihan se ollut   tyylikästä istua  kahviloissa Applen koneen kanssa, kun  leffoissakin se esiintyi.  Ei niissä koskaan näkynyt PC:tä, ei  näy vieläkään.  

 Käytetyimmät ohjelmani olivat Jarten  ilmainen kirjoitusohjelma, Eudoran sähköposti,  Netscape-selain, Hachette-Oxford –sanakirja. AltaVistan hakukone ( Googlea ei vielä silloin ollut) ja   Front Page- sivunteko-ohjelma, kun  kyllästyin koodaamaan Kirjailijan päiväkirjan  päivityksiä nettiin.  

  Erityisen paljon pidin Desktop Architect –ohjelmasta, koska sen avulla  voi    muunnella tietokoneen  kuva- ja äänimaailmaa, tyylejä,  ikoneja, näytönsäästäjiä jne.    Äänet ovat kadonneet, mutta  näytönsäästäjän kuvat pyörivät yhä.  Ne ovat  Paul Cézannen  asetelmia . 

Kuvassa työpöytä, pino  vuoden 2016 muistikirjoja  ja vanhan tietokoneen ulkoinen näyttö, jossa Cézannen omenavati ja kahvikuppi.  Taustalla äitini  auringonkukka ja  kirjahylly.

Ostin   Siemensin  kannettavan tietokoneen kesällä 1998.   Ensimmäisiä  juttuja , jonka tein sillä oli kertomus nimeltä Tappajapuu. .   En ole  julkaissut   sitä kertomusta  aikaisemmin.   En edes   muistanut, että sellaistakin  olen joskus kirjoittanut. Mitä  kaikkea vanhan  kannettavan  sisuksista mahtaakaan löytyä,  sitä mukaa   kun   siirrän tiedostoja  ensin muistitikulle ja edelleen  tietokoneelle.   Kertomuksen päiväys on  25. 5. 1998.  Ihmettelen päivystä, koska  käyttöjärjestelmä  Windows 98  tuli myyntiin  vasta  kesäkuussa Wikipedian mukaan.

Kissa Ninni on sitä mieltä, että nyt  saa tietokoneruutujen  tuijottami

nen loppua.

Tappajapuu

Kirjailijan päiväkirja täyttää parin  viikon kuluttua  15 vuotta.   Kun aloitin  sen, blogilistalla oli silloin  noin 2000 blogia, niistä ei taida olla enää monikaan hengissä. Tässä Tappajapuu:

 Kaksi naista keskustelee kahvilapöydässä.

 - Puihinkaan ei voi  enää luottaa, sanoo toinen.

- Ajattele sinä seisot puun juurella  ystäviesi kanssa ja  yhtäkkiä puu  rysähtää niskaasi  eikä sinua enää ole.  Sama kuin  tuo  kahvilan  katto putoaisi  päähäsi  nyt.

     Molemmat naiset  katsovat  kattoa ja  ajattelevat mitä jäisi keskeneräiseksi, jos he nyt kuolisivat.  Toisen naisen  mieleen tuli, että hän ei ollut vaihtanut alushousuja aamulla. Niissä oli reikiä. Ja kaikki paperit olivat sekaisin, päiväkirjat  arkistoimatta.  Miksi  ihmeessä  hän oli pitänyt päiväkirjaa   nuoresta tytöstä asti eikä ollut  hävittänyt  niitä.  Kaikki hänen  typerät tunteensa ja tekonsa paljastuisivat , kun  hän kuolisi  yllättäen.

  - Se oli nuori nainen, opiskelija, ei se varmaan ollut ajatellut  että se voi kuolla  yhtäkkiä, sanoi toinen  nainen

   -  Nyt syytetään kaupungin  puutarhaosastoa, että se ei ollut  kaatanut  puuta ajoissa.

-  Aina täytyy löytää joku syyllinen kuolemaan.  Kumma ajattelutapa.

-  Kun syyllinen on tuomittu, asia on poissa päiväjärjestyksestä.

- Jotkut ihmiset käyvät metsässä   halaamassa puita.

- Ja jotkut  sitovat  itsensä puihin kettingeillä.

-  Minä olin  edellisenä iltana tilaisuudessa, jossa   naiset puhuivat miten puita  tulee  kunnioittaa ja niille pitää puhua. Pitää pyytää  anteeksi, jos aikoo  kaataa puun.

   Toinen nainen  kertoi, että  hän pyytää  anteeksi jokaiselta saunaklapiltakin, kun hän  heittä sen uuniin.

   - Se nyt  on vähän liikaa.

 - Ehkä se tyttö ei  kunnioittanut puita.

 - Ja luonto kosti. Olisi  kaatunut mieluummin jonkun  UMP:n johtajan niskaan.

   - Luonto on julma.  Ja  epätarkoituksenmukainen.  Se on ihmisen vihollinen.  Miksi   UMP:n johtajat pääsevät niin helpolla.

-  Ne eivät mene  puiden alle seisoskelemaan.

 - En minäkään,  en varsinkaan tuulisella säällä.

-  Vaikka  sä  kuinka  yrittäisit selvitä hengissä, niin  kuolet  kumminkin.

  - Sinä olet masentava.

  - Mene  ja polta  ne päiväkirjasi.

   - Niissä on koko elämäni.

    - Kuka siitä välittää, kun  olet kuollut. Sinun lapsillesi   niistä on pelkkää riesaa.  Ne ajattelevat että  nämä päiväkirjat ovat ainoa mitä äidistä jäi jäljelle.

   - Lapsiparat toinen nainen sanoi ja ajatteli, että jollain tavoin hänen piti päästä eroon päiväkirjoista ennen kuolemaansa, että ei  rasittaisi  lapsiaan.

- Minne ne  voisi  lahjoittaa. Oliko olemassa jotain tutkimuslaitosta, jota kiinnostaisi  naisten   sielunelämä,  hän kysyi.

   - Kristiina-instituutti, soita  sinne ja kysy.

  -  Mikä se on, en ole ikinä kuullutkaan.

   - Yliopiston naistutkimuslaitos.

    -  Jos soitan  sinne, niin sieltä tietysti vastaa joku hapan   assistentti, että  me hukuttaisiin päiväkirjoihin, jos kaikki  alkaisivat tuoda niitä tänne.

   -   Ketäpä kiinnostaa tavallisen naisen elämä!

   - Miksi  et ruvennut  epätavalliseksi naiseksi.

   - Miksi sinä halusit  lapsena.

     - En muista, lentoemännäksi tai opettajaksi kai, kun kaikki muutkin tytöt halusivat.

    - Opettajaksi?  Oletko  sinä  tosissasi. Kuka hullu olisi halunnut opettajaksi.

   - Mutta minä halusin.

    - Ja opettaja sinusta tuli.

     - Siitä näkee että   päämäärät kannattaa   asettaa korkealla. Sitä minä  teroitan oppilailleni.  Tytöt haluavat  misseiksi ja kuuluisiksi  tv-tähdiksi.  ne joilla on  kahdeksikon lauluääni, uskovat että heistä tulee   artisteja.  Kukaan ei nykyään halua  mitään  kunnon ammattia.

   Naiset  poistuvat  kahvilasta.

    Helsingin  poliisin väkivaltarikosyksikkö  tutki  lehmuksen väkivaltaista käytöstä,  joka johti  nuoren naisen kuolemaan.  Kenen syy se oli?  Siinä rytäkässä lehmus itsekin menetti  henkensä. Ehkä syyllinen  oli tuuli. Tai kenties   Ilmatieteenlaitos, joka ei varoittanut,  että   tuuli saattaa olla  vaarallisen voimakasta  rannikolla.  Poliisin väkivaltarikosyksikkö   päätti päättänyt tutkituttaa lehmuksen Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijalla.  Tutkimuksessa selvitetään onko kaupunki syyllistynyt laiminlyönteihin,  kerrottiin päivän lehdessä  toukokuun  25.päivä vuonna  1998.

Cézannen   pelurit.   Vanhan näytönsäätäjän kuvia.

 Minulla on  sama ongelma kuin yllä olevan kertomuksen  toisella  naisella.  Mitä tehdä  kaikilla niillä päiväkirjoilla  ( kahdeksan vuoden ajalta), joita  vanha  tietokone pitää sisällään?